Viranomaisvalvonta ja korjausrakentaminen : Korjausrakentamisen laadun haasteet
Abell, Mervi (2018)
Abell, Mervi
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060412247
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060412247
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää sääntelyn ja viranomaistoiminnan vaikuttavuutta korjausrakentamisen laatuun. Tavoitteena oli myös tuoda esille asiakkaiden näkökulmia rakentamisen ohjauksen palveluiden kehittämiseen.
Tutkimus suoritettiin haastattelemalla rakennusvalvonnan asiakkaita sekä lomaketutkimuksena sähköpostikyselyn avulla. Kyselyyn osallistui 65 rakennusvalvonnan erilaisissa asiantuntijatehtävissä toimivaa asiakasta.
Viranomaisen toimintaan oltiin yleisellä tasolla tyytyväisiä. Kokemus yhteistyön onnistumisesta oli usein yhteydessä virkaa hoitavan henkilön ammattitaitoon, molemminpuoliseen luottamukseen sekä lupakäsittelyvaiheen riittäviin ajallisiin resursseihin.
Selvityksen tuloksena tuli esille, että valtakunnallisesti yhtenäiset toimintatavat ohjeineen helpottavat merkittävästi viranomaisen ja asiakkaan välistä yhteistyötä. Rakennusvalvonnalta toivottiin vahvempaa roolia viranomaistyössä sekä lupakynnyksen tarkentamista ja rakentamisen ohjauksen painopisteiden terävöittämistä. Lisäksi selvityksessä tuli esille kehittämisehdotus laadun parantamiseksi rakennustyön aikaisen viranomaisvalvonnan uudistamisen avulla ja erityismenettelyn käytön lisäämisellä.
Tutkimuksessa nousi esille esitys hankkeen toimijoiden yhteisestä ja myös viranomaistyöhön integroidusta digitaalisesta alustasta rakennustyön aikaisessa valvonnassa. Toimintamallia voisi kehittää muiden pidemmälle digitalisoitujen tuotannonalojen laadun hallintaa varioimalla. Esimerkiksi laivanrakennusteollisuus on saavuttanut merkittäviä tuloksia laadun parantamisessa lisäämällä koko tuotantoprosessin läpinäkyvyyttä ja jäljitettävyyttä digitalisaation avulla.
Tutkimuksessa tuli esille, että rakennuksen kuntoon liittyvät selvitykset jäivät usein irrallisiksi, ne koettiin turhia kustannuksia aiheuttaviksi eikä niitä päivitetty korjaushankkeen purkutyön aikana. Selvityksistä koettiin aiheutuvan vaikeasti ennakoitavia kustannuksia ja lupakäsittelyyn aikatauluviivettä. Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että erityisesti pääsuunnittelijan ja johtavan kuntotutkijan ammatillisella osaamisella oli suuri vaikutus korjaushankkeen onnistumiselle.
Ehdotukset rakentamisen laadun parantamiseksi viranomaisvalvonnan keinoin on kiteytetty yhdeksään kehittämisteemaan ja ne edelleen kolmeen koriin jaoteltuina. Tämän opinnäytetyön avulla korjausrakentamisen eri osapuolet voivat löytää työkaluja korjaushankkeiden laadun parantamiseksi voimassa olevaa sääntelyä soveltaen tai valmisteilla olevan uuden lainsäädännön visioimiseen.
Tutkimus suoritettiin haastattelemalla rakennusvalvonnan asiakkaita sekä lomaketutkimuksena sähköpostikyselyn avulla. Kyselyyn osallistui 65 rakennusvalvonnan erilaisissa asiantuntijatehtävissä toimivaa asiakasta.
Viranomaisen toimintaan oltiin yleisellä tasolla tyytyväisiä. Kokemus yhteistyön onnistumisesta oli usein yhteydessä virkaa hoitavan henkilön ammattitaitoon, molemminpuoliseen luottamukseen sekä lupakäsittelyvaiheen riittäviin ajallisiin resursseihin.
Selvityksen tuloksena tuli esille, että valtakunnallisesti yhtenäiset toimintatavat ohjeineen helpottavat merkittävästi viranomaisen ja asiakkaan välistä yhteistyötä. Rakennusvalvonnalta toivottiin vahvempaa roolia viranomaistyössä sekä lupakynnyksen tarkentamista ja rakentamisen ohjauksen painopisteiden terävöittämistä. Lisäksi selvityksessä tuli esille kehittämisehdotus laadun parantamiseksi rakennustyön aikaisen viranomaisvalvonnan uudistamisen avulla ja erityismenettelyn käytön lisäämisellä.
Tutkimuksessa nousi esille esitys hankkeen toimijoiden yhteisestä ja myös viranomaistyöhön integroidusta digitaalisesta alustasta rakennustyön aikaisessa valvonnassa. Toimintamallia voisi kehittää muiden pidemmälle digitalisoitujen tuotannonalojen laadun hallintaa varioimalla. Esimerkiksi laivanrakennusteollisuus on saavuttanut merkittäviä tuloksia laadun parantamisessa lisäämällä koko tuotantoprosessin läpinäkyvyyttä ja jäljitettävyyttä digitalisaation avulla.
Tutkimuksessa tuli esille, että rakennuksen kuntoon liittyvät selvitykset jäivät usein irrallisiksi, ne koettiin turhia kustannuksia aiheuttaviksi eikä niitä päivitetty korjaushankkeen purkutyön aikana. Selvityksistä koettiin aiheutuvan vaikeasti ennakoitavia kustannuksia ja lupakäsittelyyn aikatauluviivettä. Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että erityisesti pääsuunnittelijan ja johtavan kuntotutkijan ammatillisella osaamisella oli suuri vaikutus korjaushankkeen onnistumiselle.
Ehdotukset rakentamisen laadun parantamiseksi viranomaisvalvonnan keinoin on kiteytetty yhdeksään kehittämisteemaan ja ne edelleen kolmeen koriin jaoteltuina. Tämän opinnäytetyön avulla korjausrakentamisen eri osapuolet voivat löytää työkaluja korjaushankkeiden laadun parantamiseksi voimassa olevaa sääntelyä soveltaen tai valmisteilla olevan uuden lainsäädännön visioimiseen.