Taide- ja kulttuuritoiminta maahanmuuttajien kotoutumisprosessissa Pohjois-Pohjanmaalla

Abstract

Tässä opinnäytetyössä selvitetään millaista kotoutumista ja kotouttamisprosessia tukevaa taide- ja kulttuuritoimintaa järjestetään Pohjois-Pohjanmaalla. Tarkoituksena on selvittää, miten kulttuuripalvelut ja järjestetty toiminta vastaavat kohderyhmien tavoitteisiin, odotuksiin ja kokemuksiin. Samalla tarkoituksena on selvittää, millä tavoin kotoutumisen kontekstissa järjestetty kulttuuritoiminta muodostaa paikallisen kulttuurielämän rakenteita ja vaikuttaa niiden kehittämiseen laajemmassa näkökulmassa.

Tämä on laadullinen tutkimus, jolla pyrittiin ymmärtämään holistisesti tutkimuskysymyksiin liittyviä merkityksiä. Tutkimus on tehty kahdessa osassa. Ensimmäisenä tehtiin ryhmäkeskustelut kulttuuritoimintaan osallistujien kanssa Oulun kotoutumiskoulutuksissa sekä muissa valituissa kulttuuritoiminnoissa, joissa keskityttiin osallistujien näkemyksiin ja tunteisiin, jotka syntyivät kulttuuritoimintaan osallistumisesta ja kotoutumisen prosessista.

Opinnäytetyön toinen osa on teemahaastattelut Pohjois-Pohjanmaan kulttuuripalveluiden ja kulttuurilaitosten sekä kotouttajatoimijoiden, hankkeiden ja kolmannen sektorin edustajien kanssa. Teemahaastatteluiden tarkoitus oli kartoittaa, millaista kulttuuritoimintaa järjestetään kotoutumisen kontekstissa sekä millä tavoin kuntien kulttuuripalvelut ovat saavutettavia maahanmuuttajien osallisuuden kannalta. Tarkoituksena oli myös tuoda esille tutkimusaiheeseen liittyviä ongelmia ja kehittämiskohteita, jotka voivat olla hyödyllisiä sekä kulttuuri- että kotouttajatoimijoille.

Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustuu kulttuuripolitiikkaan ja kotoutumiseen liittyviin virallisiin dokumentteihin sekä tutkimuksiin ja kirjallisuuteen.

Opinnäytetyön tulokset osoittavat, että Pohjois-Pohjanmaalla kotoutumisen kontekstissa järjestetty kulttuuritoiminta on ennen kaikkea maahanmuuttajille kohdennettua matalan kynnyksen toimintaa, joka järjestetään kotouttajatoimijoiden ja kolmannen sektorin voimin. Suurimpiin ongelmiin kuuluu kantasuomalaisten osallistujien tavoittaminen, toiminnan monipuolisuus ja innovatiivisuus sekä kulttuurilaitosten saavutettavuus ja maahanmuuttajien osallisuus yleiseen kulttuuritoimintaan. Tärkeimpiä kehittämiskohteita on strateginen yhteistyö kotouttaja- ja kulttuuritoimijoiden ja maahanmuuttajajärjestöjen välillä. Yhteistyön onnistuessa kotoutumisen konteksti voisi päästä pois marginaalista ja tulla osaksi kulttuurisektorin rakenteita edustamalla kulttuurista moninaisuutta ja tasa-arvoa ja tuomalla enemmän taiteellista luovuutta kotouttamismenetelmiin.

The purpose of this thesis is to find out what kind of art and cultural activities in the context of immigrant integration are organized in the region of Northern Ostrobothnia in Finland. The aim is also to find out if cultural services and activities have met expectations of their target groups. At the same time this research aims to clarify in what way those activities influence and develop local structures of the cultural sector. The aim was also to highlight the main problems and development goals, which can be useful for cultural and integration organizations.

This qualitative study aimed to achieve the holistic understanding of the research questions and it was conducted in two phases. The first part consists of group conversations with participants of integration trainings for immigrants in Oulu and other selected activities. The second part of the research was executed through focus interviews with the representatives of various cultural and integration services, organizations, projects and third sector.

The theoretical framework is based on the official documents, latest research and literature related to cultural and integration policies and practices.

The results show, that the cultural activities organized in Northern Ostrobothnia in the context of immigrant integration are primarily low-threshold art and cultural events and activities offered by local integration actors and third sector. The most important problems include the lack of Finnish participants, insufficient variety of activities and accessibility and inclusivity of cultural sector in the context on immigrant integration.

The results from this study show need for strategic co-operation between integration and cultural actors and immigrant community-based organizations, whereby the cultural activities in the context of integration could became an important part of local structures of the cultural sector by representing cultural diversity and equality as well as bringing more artistic creativity to integration methods.