Kolmen julkisivupiirustuksen konservointi : vesiherkkien merkintäaineiden problematiikka paperin vesikäsittelyissä

Abstract

Tämän opinnäytetyön aiheena on kolmen rakennuspiirustuksen konservointi. Piirustukset ovat historiallisesti merkittävän Haminan vanhan linnoituksen ympyräkaupungissa sijaitsevan rakennuksen lupapiirustuksia vuosilta 1890, 1896 ja 1917. Piirustusten suurimpana haasteena oli vahva, ikääntynyt ja rullautunut paperi sekä repeämät, taitteet tai puuttuvat palat. Konservoinnin tarkoituksena oli suoristaa ja paikata piirustukset sekä saattaa ne näytteille asetettaviksi. Tehtyjen tutkimusten ja testien perusteella piirustuksissa on käytetty merkintäaineena rautagallusmustetta ja vuoden 1917 piirustuksessa on käytetty vesiliukoisia väriaineita, jotka rajoittivat yleisesti paperikonservoinnissa käytetyn vesikäsittelyn käyttöä paperin suoristusmenetelmänä. Työ on tapauskohtainen tutkimus, jonka aluksi perehdytään akvarelleilla tehtyjen rakennuspiirustuksissa yleisimmin käytettyihin tekniikkoihin ja materiaaleihin 1800–1900 luvulla.

Likaiselle, happamalle ja taittuneelle paperille vesikäsittely on lähes ehdoton elvytyskeino. Vesikäsittelyllä voidaan suoristaa voimakkaasti rullautunut paperi ja uudelleen muotoilla rypistyneitä ja taittuneita reunoja. Monimateriaaliset merkintäaineet taas saattavat kärsiä vesikäsittelystä leviämällä, vaalentumalla tai painautumalla syvemmälle paperin kuituihin. Haasteellisimmaksi merkintäaineeksi piirustuksissa osoittautui rautagallusmuste. Mikäli tämä muste saa runsaasti kosteutta, saattaa se aiheuttaa musteen katalyyttisen korroosioreaktion. Rautagallusmuste voidaan neutraloida kalsiumfytaattikäsittelyllä, mutta kuitenkin tämän voimakkaan käsittelyn jälkeen paperia suositellaan vahvistettavan emäksisellä kalsiumhydroksidi käsittelyllä. Hyvin emäksinen käsittely taas saattaa aiheuttaa värimuutoksia paperissa tai väriaineissa. Kalsiumfytaattikäsittely on suhteellisen uusi menetelmä, joten sen pitkän ajan vaikutusta paperissa ei tunneta.

Piirustusten konservoinnissa päädyttiin huonokuntoisimman piirustuksen vesipesuun ja rautagallusmusteen paikalliseen kalsiumfytaattikäsittelyyn mukaillen Iron Gall Ink Website- sivuston suosittelemaa menetelmää. Vesikäsittelyn jälkeen piirustus taustattiin ja suoristettiin. Kaksi muuta huomattavasti vähemmän vaurioitunutta piirustusta rentoutettiin kosteuskammiossa matalalla suhteellisella kosteudella ja hieman eri pituisilla kostutusajoilla, jotta ne pystyttiin paikkaamaan ja suoristamaan.

The purpose of this thesis was conservation of three architectural drawings, which are from 1890, 1896 and 1917. The building in the drawings is located at the culturally and historically significant s old city centre of Hamina, which is based on a unique circular town plan. The biggest challenge in the drawings was strong, aged and rolled paper with tears, folds or missing pieces. The purpose of conservation was to straighten and support the draw-ings and frame them for display. The tests and analyses showed that media used in the draw-ings is iron gall ink. Water-soluble media was also used in the drawing from 1917. These medias limited generally used water treatment methods in paper straightening. This thesis is a case study in which commonly used techniques and materials in architectural watercolour drawings in the late 19th century and early 20th century are discussed and clarified.

Water treatment is almost an essential remedy for dirty, acidic and folded paper. Water treat-ment can be used to straighten heavily rolled paper and folded edges. However, multi-material media may spray, lighten or press deeper into paper fibres by water treatment. Iron gall ink is water delicate ink. If paper with iron gall ink becomes too moist it may start a catalytic corrosion reaction. Iron gall ink can be neutralized by calcium phytate-treatment. After this strong process, it is recommended to reinforce the paper with alkaline calcium hydroxide-solution. Highly alkaline processing may, however, cause colour changes in paper or media. Calcium phytate- treatment is a relatively new method, therefore long-term effect of treatment on paper is not known.

The most damaged drawing was washed with aqueous treatment and the local calcium phytate treatment was made for iron gall ink according to the method recommended by Iron Gall Ink Web site. After water treatment, the drawing was mounted and pressed. Two other consider-ably less damaged drawings were relaxed in a humidity chamber with low relative humidity and slightly varying duration allowing them to be aligned and straightened.