Asiakaslähtöinen palvelumuotoilu Sote-alalla
Ikonen, Katariina; Petrelius, Essi; Rosenlöf, Riikka (2018)
Ikonen, Katariina
Petrelius, Essi
Rosenlöf, Riikka
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060312130
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060312130
Tiivistelmä
Sosiaali ja terveydenhuolto rakenteineen on muutoksessa Suomessa. Tulevan soteuudistuksen tavoitteena on palveluiden parempi kohdentuminen käyttäjien tarpeisiin. Palvelumuotoilu on menetelmä, jossa palveluita kehitetään asiakaslähtöisesti yhdessä palveluiden käyttäjien kanssa. Toistaiseksi palvelumuotoilua on käytetty vähän kotimaisissa kehittämishankkeissa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata, miten asiakaslähtöistä palvelumuotoilua on käytetty sote-alan tutkimuksissa ja miten palvelumuotoilun menetelmää on käytetty suomalaisissa sote-alan kehittämishankkeissa. Opinnäytetyö on kuvaileva kirjallisuuskatsaus, jossa aineiston analysointi toteutettiin dokumenttianalyysinä. Dokumenttianalyysissä sovellettiin deduktiivista sisällönanalyysin menetelmää. Aineiston analyysirunkona käytettiin palvelumuotoiluprosessin vaiheita: asiakasymmärrys, palvelun konseptointi, mallinnus ja lanseeraus sekä ylläpito. Opinnäytetyömme tutkimuskysymyksiin haimme vastauksia valitusta aineistosta, joka koostui tutkimuksista ja hankkeista (n=14). Tärkeimmäksi tulokseksi nousi organisaatioiden, eri ammattiryhmien sekä asiakkaiden välisen yhteistyön sekä asiakasymmärryksen lisääntyminen. Keskeistä oli yhteisen ymmärryksen lisääntyminen asiakkaiden palveluiden tarpeesta. Tutkimuksissa ja hankkeista asiakasymmärrystä pyrittiin lisäämään osallistamalla asiakkaita tiedonkeruuvaiheessa esim. haastatteluiden ja asiakasraatien avulla. Tämä prosessin vaihe oli kuvattu ja toteutettu hyvin. Palvelua konseptoitaessa asiakkaat otettiin mukaan kehittämistyöhön esittämällä heille eri vaihtoehtoja kehittämistyön kohteesta esim. visualisoimalla piirroksin kehittämiskohde. Mallinnusvaiheessa kehitettyjä menetelmiä otettiin käyttöön pilotointien avulla. Lanseeraus- ja ylläpitovaiheissa asiakkaat käyttivät kehitettyjä palveluita. Asiakasymmärrystä kerättäessä asiakkaat otettiin mukaan aktiivisesti, mutta mallinnuksessa, lanseerauksessa ja ylläpitovaiheessa asiakkaiden osallistuminen ja mukana olo vaihteli ja oli vähäisempää. Hankkeiden osalta palvelumuotoilun prosessi oli kuvattu kattavammin ja asiakkaat olivat paremmin mukana koko palvelumuotoiluprosessin ajan. Palvelumuotoilu sopii tulevaisuuden asiakaslähtöisten sote-palveluiden kehittämiseen. Se vaatii organisaatioilta ja ammattilaisilta motivoituneisuutta yhteiskehittämiseen ja halua ottaa asiakkaat mukaan palveluiden kehittämiseen. Palvelumuotoilun käyttöä Suomessa tulee tutkia tulevaisuudessa sotealan kehittämistyön menetelmänä.