Theseus käyttökatko ma 22.4. klo 12 alkaen. Katko jatkuu 22.4. klo 15 asti ja on koko Theseuksen laajuinen. Lisäksi töiden käsittely ja syöttö on estetty ti 23.4. ainakin klo 12 asti.
Theseus service break from Mon 22.4. at 12:00. The break will last until 15:00 on Mon 22.4. and is Theseus-wide. In addition, processing and uploading of work will be blocked until at least 12:00 on Tue 23.4.
Sydämen tähden : Sepelvaltimotautidiagnoosin saaneiden asiakkaiden ja heidän palvelupolkujensa profilointi
Jokelainen-Vääräniemi, Kirsi; Kyllönen, Hanneliisa (2018)
Jokelainen-Vääräniemi, Kirsi
Kyllönen, Hanneliisa
Oulun ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060813265
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018060813265
Tiivistelmä
Sepelvaltimotauti on maailmanlaajuisesti esiintyvä kansantauti, joka vaikuttaa kokonaisvaltaisesti ihmisen fyysiseen ja psyykkisen toimintakykyyn. Sepelvaltimotaudin diagnostiikka ja hoito kuormittavat sekä perusterveydenhuoltoa että erikoissairaanhoitoa. Tärkeää onkin taudin etenemisen ehkäisy ja suuren riskin potilaiden varhainen löytäminen.
Opinnäytetyömme on kvantitatiivinen retrospektiivinen rekisteritutkimus, jossa selvitimme Oulun yliopistollisessa sairaalassa (OYS) sepelvaltimoiden varjoainekuvauksessa käyneiden asiakkaiden profiileja ja palvelupolkuja. Aineistomme koostui Kardiorekisteriin ja ESKO-potilastietojärjestelmään kirjatuista koronaariangiografiatutkimuksessa käyneiden ja invasiivisesti hoidettujen asiakkaiden tiedoista. Tutkimuksemme tarkoituksena oli selvittää Kardiorekisterin ja sairauskertomuksien tietojen perusteella profiileja ja palvelupolkuja sellaisille asiakkaille, jotka olivat käyneet vuoden 2016 aikana Oulun yliopistollisessa sairaalassa sydämen sepelvaltimoiden varjoainekuvauksessa ja joilla oli todettu olevan sepelvaltimotautia. Tutkimuksemme tavoitteena on, että opinnäytetyössämme selvittämiämme asiakasprofiileja ja palvelupolkuja voidaan hyödyntää Sydämen asialla -hankkeessa hoitoprosessien ja asiakasohjauksen kehittämiseen.
Tutkimusaineisto (n = 607) tallennettiin Excel -taulukkolaskentaohjelmalla ja analysointi suoritettiin SPSS -tilastointiohjelmalla. Tulosten perusteella luotiin kaksi selkeää, sukupuolen mukaan painottunutta profiilia. Tyypillisen miespuolisen asiakkaan ikä oli 68 vuotta ja naisasiakkaan 72 vuotta. Tyypillinen miespuolinen asiakas työskenteli tai oli työskennellyt rakennus-, korjaus- tai valmistustyöntekijänä ja naispuolinen asiakas palvelu- tai myyntityöntekijänä. Kummankin sukupuolen tyypillisellä edustajalla oli dyslipidemiaa, verenpainetautia sekä sukurasitusta sepelvaltimotaudin suhteen, mutta kumpikaan ei sairastanut diabetesta eikä tupakoinut. Tyypillisesti hoidontarve syntyi rintakivun ja/tai hengenahdistuksen kokemuksesta rasituksessa (ja/tai levossa). Hoitoon hakeuduttiin terveyskeskukseen, sairaalan poliklinikalle tai lääkäriasemalle. Osa kovaa kipua kokeneista soitti itse hätäkeskukseen. Hoitava lääkäri teki asiakkaalle kliinisen tutkimuksen, haastattelun ja teetätti elektrokardiografiatutkimuksen eli sydänfilmin (EKG). Mikäli lääkitystä ja elämäntapojen tarkastamista ei pidetty riittävinä, tehtiin lähete koronaariangiografiaan. Kardiologi päätti, tehdäänkö asiakkaalle koronaariangiografia vai tulisiko kysymykseen muu tutkimus tai hoito. Arvioituaan potilaan tarvitsevan koronaariangiografiaa, kardiologi määritteli kiireellisyyden asteikolla 1-3.
Tutkimuksemme tuloksia olemme verranneet kansainvälisiin tutkimustuloksiin, joilla on luonnehdittu sepelvaltimotautipotilaita ja heidän hoitopolkujaan. Tuloksiamme voidaan hyödyntää sepelvaltimotaudin kuvantamisen kehittämistyössä. Tämä tutkimus on osa Sydämen asialla -hanketta, jonka kautta tuotetut erityyppiset opinnäytetyöt antavat kattavan ja monipuolisen kuvan sepelvaltimotautipotilaiden hoitoon pääsystä ja siihen liittyvistä tekijöistä Pohjois-Suomessa.
Opinnäytetyömme on kvantitatiivinen retrospektiivinen rekisteritutkimus, jossa selvitimme Oulun yliopistollisessa sairaalassa (OYS) sepelvaltimoiden varjoainekuvauksessa käyneiden asiakkaiden profiileja ja palvelupolkuja. Aineistomme koostui Kardiorekisteriin ja ESKO-potilastietojärjestelmään kirjatuista koronaariangiografiatutkimuksessa käyneiden ja invasiivisesti hoidettujen asiakkaiden tiedoista. Tutkimuksemme tarkoituksena oli selvittää Kardiorekisterin ja sairauskertomuksien tietojen perusteella profiileja ja palvelupolkuja sellaisille asiakkaille, jotka olivat käyneet vuoden 2016 aikana Oulun yliopistollisessa sairaalassa sydämen sepelvaltimoiden varjoainekuvauksessa ja joilla oli todettu olevan sepelvaltimotautia. Tutkimuksemme tavoitteena on, että opinnäytetyössämme selvittämiämme asiakasprofiileja ja palvelupolkuja voidaan hyödyntää Sydämen asialla -hankkeessa hoitoprosessien ja asiakasohjauksen kehittämiseen.
Tutkimusaineisto (n = 607) tallennettiin Excel -taulukkolaskentaohjelmalla ja analysointi suoritettiin SPSS -tilastointiohjelmalla. Tulosten perusteella luotiin kaksi selkeää, sukupuolen mukaan painottunutta profiilia. Tyypillisen miespuolisen asiakkaan ikä oli 68 vuotta ja naisasiakkaan 72 vuotta. Tyypillinen miespuolinen asiakas työskenteli tai oli työskennellyt rakennus-, korjaus- tai valmistustyöntekijänä ja naispuolinen asiakas palvelu- tai myyntityöntekijänä. Kummankin sukupuolen tyypillisellä edustajalla oli dyslipidemiaa, verenpainetautia sekä sukurasitusta sepelvaltimotaudin suhteen, mutta kumpikaan ei sairastanut diabetesta eikä tupakoinut. Tyypillisesti hoidontarve syntyi rintakivun ja/tai hengenahdistuksen kokemuksesta rasituksessa (ja/tai levossa). Hoitoon hakeuduttiin terveyskeskukseen, sairaalan poliklinikalle tai lääkäriasemalle. Osa kovaa kipua kokeneista soitti itse hätäkeskukseen. Hoitava lääkäri teki asiakkaalle kliinisen tutkimuksen, haastattelun ja teetätti elektrokardiografiatutkimuksen eli sydänfilmin (EKG). Mikäli lääkitystä ja elämäntapojen tarkastamista ei pidetty riittävinä, tehtiin lähete koronaariangiografiaan. Kardiologi päätti, tehdäänkö asiakkaalle koronaariangiografia vai tulisiko kysymykseen muu tutkimus tai hoito. Arvioituaan potilaan tarvitsevan koronaariangiografiaa, kardiologi määritteli kiireellisyyden asteikolla 1-3.
Tutkimuksemme tuloksia olemme verranneet kansainvälisiin tutkimustuloksiin, joilla on luonnehdittu sepelvaltimotautipotilaita ja heidän hoitopolkujaan. Tuloksiamme voidaan hyödyntää sepelvaltimotaudin kuvantamisen kehittämistyössä. Tämä tutkimus on osa Sydämen asialla -hanketta, jonka kautta tuotetut erityyppiset opinnäytetyöt antavat kattavan ja monipuolisen kuvan sepelvaltimotautipotilaiden hoitoon pääsystä ja siihen liittyvistä tekijöistä Pohjois-Suomessa.