Holsteinin haitalliset haplotyypit
Rasi, Kaisu (2018)
Rasi, Kaisu
Savonia-ammattikorkeakoulu
2018
Creative Commons Attribution-NonCommercial-NoDerivs 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018061113411
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018061113411
Tiivistelmä
Geenitutkimuksen kehittymisen ja genomitestauksen yleistymisen myötä holstein-rodulta on pystytty paikallistamaan monia erilaisia haplotyyppejä. Haplotyyppi tarkoittaa yhden tai useamman alleelin ryhmää, jotka periytyvät aina yhdessä. Haplotyypit periytyvät resessiivisesti eli haitallisten haplotyyppien ei-toivotut vaikutukset tulevat ilmi vasta, jos hedelmöittymisessä syntyvä alkio perii saman haplotyypin molemmilta vanhemmiltaan. Haitalliset haplotyypit aiheuttavat pahimmillaan luomisia ja vasikoille tappavan kolesterolin imeytymishäiriön. Haplotyyppien kantajat voidaan selvittää varmaksi vain eläimestä tehtävän genomitestin avulla.
Työn tavoitteena oli kerätä tietoa holsteinin haitallisista haplotyypeistä. Kirjallisuuskatsauksessa käsiteltiin haplotyyppien periytymistä, erilaisten haitallisten haplotyyppien vaikutuksia sekä kuinka voi selvittää kantaako lehmä tai keinosiemennyssonni haitallista haplotyyppiä. Opinnäytetyön tavoitteena oli myös selvittää keinot, joilla haplotyyppien aiheuttamat haitat voidaan välttää mahdollisimman helposti ja järkevästi.
Opinnäytetyössä tehtiin maidontuottajille kyselytutkimus, jonka tavoitteena oli selvittää, kuinka monet maidontuottajat ovat kuulleet holsteinin haplotyypeistä ja ollaanko niistä ylipäätään kiinnostuneita. Kysely järjestettiin Sarka-messuilla 2. ̶ 3.2.2018 työn toimeksiantajan, HH Embryo Oy:n, osastolla. Käyttökelpoisia vastauksia kyselyyn tuli yhteensä 138, jotka analysoitiin Webropolin avulla. Kyselyn mukaan puolet maidontuottajista oli kuullut holsteinin haplotyypeistä, ja 22 prosentilla vastaajista se oli vaikuttanut heidän tilallansa tehtyihin sonnivalintoihin. Kyselyyn vastanneista 56 prosenttia oli kiinnostunut saamaan lisätietoa aiheesta.
Lisäksi opinnäytetyössä tehtiin haastatteluja jalostussuunnittelua tekeville tahoille ja maidontuottajille. Jalostusasiantuntijoiden haastatteluilla oli tarkoitus selvittää, kuinka haplotyypit huomioidaan jalostussuunnittelua tehdessä. Osa jalostussuunnitteluohjelmista huomioi haitalliset haplotyypit, osa ei. Maidontuottajien haastattelussa oli tavoitteena selvittää tarkemmin, mitä holsteinin haplotyypeistä ajatellaan ja onko tilatasolla havaittu mahdollisesti haplotyypeistä johtuvia haitallisia vaikutuksia.
Yli puolet kyselyyn vastanneista oli kiinnostuneita saamaan lisää tietoa holsteinin haitallisista haplotyypeistä, joten työhön kerätylle tiedolle on tarvetta. Lisäksi maidontuottajien tietoisuutta haitallisista haplotyypeistä on hyvä lisätä, koska haplotyyppien haitallisten vaikutusten välttäminen on helppoa, kun aiheesta vain on tietoa. Työn jatkokehitysidea on tutkia muiden lypsykarjarotujen haitallisten haplotyyppien vaikutuksia. Mielenkiintoista olisi myös selvittää, kuinka paljon Suomen holstein-populaatiossa on todellisuudessa haitallisten haplotyyppien kantajia.
Työn tavoitteena oli kerätä tietoa holsteinin haitallisista haplotyypeistä. Kirjallisuuskatsauksessa käsiteltiin haplotyyppien periytymistä, erilaisten haitallisten haplotyyppien vaikutuksia sekä kuinka voi selvittää kantaako lehmä tai keinosiemennyssonni haitallista haplotyyppiä. Opinnäytetyön tavoitteena oli myös selvittää keinot, joilla haplotyyppien aiheuttamat haitat voidaan välttää mahdollisimman helposti ja järkevästi.
Opinnäytetyössä tehtiin maidontuottajille kyselytutkimus, jonka tavoitteena oli selvittää, kuinka monet maidontuottajat ovat kuulleet holsteinin haplotyypeistä ja ollaanko niistä ylipäätään kiinnostuneita. Kysely järjestettiin Sarka-messuilla 2. ̶ 3.2.2018 työn toimeksiantajan, HH Embryo Oy:n, osastolla. Käyttökelpoisia vastauksia kyselyyn tuli yhteensä 138, jotka analysoitiin Webropolin avulla. Kyselyn mukaan puolet maidontuottajista oli kuullut holsteinin haplotyypeistä, ja 22 prosentilla vastaajista se oli vaikuttanut heidän tilallansa tehtyihin sonnivalintoihin. Kyselyyn vastanneista 56 prosenttia oli kiinnostunut saamaan lisätietoa aiheesta.
Lisäksi opinnäytetyössä tehtiin haastatteluja jalostussuunnittelua tekeville tahoille ja maidontuottajille. Jalostusasiantuntijoiden haastatteluilla oli tarkoitus selvittää, kuinka haplotyypit huomioidaan jalostussuunnittelua tehdessä. Osa jalostussuunnitteluohjelmista huomioi haitalliset haplotyypit, osa ei. Maidontuottajien haastattelussa oli tavoitteena selvittää tarkemmin, mitä holsteinin haplotyypeistä ajatellaan ja onko tilatasolla havaittu mahdollisesti haplotyypeistä johtuvia haitallisia vaikutuksia.
Yli puolet kyselyyn vastanneista oli kiinnostuneita saamaan lisää tietoa holsteinin haitallisista haplotyypeistä, joten työhön kerätylle tiedolle on tarvetta. Lisäksi maidontuottajien tietoisuutta haitallisista haplotyypeistä on hyvä lisätä, koska haplotyyppien haitallisten vaikutusten välttäminen on helppoa, kun aiheesta vain on tietoa. Työn jatkokehitysidea on tutkia muiden lypsykarjarotujen haitallisten haplotyyppien vaikutuksia. Mielenkiintoista olisi myös selvittää, kuinka paljon Suomen holstein-populaatiossa on todellisuudessa haitallisten haplotyyppien kantajia.