Henkilökunnan aseptisen toiminnan arviointi tietotestillä koulutustoiminnan jälkeen : HUS:n Kirurgisen sairaalan Nefrologian klinikassa
Jokinen, Seija (2010)
Avaa tiedosto
Lataukset:
Jokinen, Seija
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010052410365
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010052410365
Tiivistelmä
Opinnäytetyöni on osa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin Kirurgisen sairaalan Nefrologian klinikan sekä Metropolia Ammattikorkeakoulun yhteisöhanketta Aseptiikan ja hygienian kehittäminen nefrologisen potilaan hoitotyössä. Saamani tiedon avulla on tarkoitus kehittää näyttöön perustuvaa hoitotyötä. Opinnäytetyöni tarkoitusena oli kartoittaa tietotestillä HUS:n Nefrologian klinikan hoitohenkilökunnan tietoja syksyllä 2009 ohjeiden mukaisista toimintatavoista, aseptiikasta ja käsihygieniasta heidän saamansa koulutuksen jälkeen. Aineiston opinnäytetyöhöni keräsin tietotestillä, joka sisälsi 45 väittämää. Tietotestin kysymykset oli jaoteltu kolmeen suurempaan teemaan; toiminta hemodialyysi
yksikössä, käsihygienia ja tartuntataudit. Tietotesti pohjautuu Routamaan (2007) gradun kyselylomakkeeseen, jota Nurmi ja Pesonen (2008) olivat omassa opinnäytetyössään muokattuna käyttäneet. Palautteen pohjalta tein muutoksia tietotestiin, jotta se palvelisi Nefrologian klinikkaa entistä paremmin. Tulosten perusteella hoitohenkilökunnalla on kaikista eniten tietoutta käsihygieniasta. Käsihuuhteiden vaikutuksesta ihon kuntoon on tietoudessa edelleen puutteita. Vastaajista 20,6 % on sitä mieltä että käsihuuhteen käyttö ärsyttää ja kuivattaa ihoa enemmän kuin saippuapesu. Jopa 23,5 %:n mielestä suojakäsineet saa desinfioida käsihuuhteella potilaskontaktien välillä. Puutteita oli myös tiedoissa liittyen kontaminaatioon. 32,5 % on sitä mieltä, etteivät dialyysikoneen lähelle viedyt esineet voi kontaminoitua potilaan verelle tai muille eritteille.
Kaikissa kolmessa osa alueessa on tapahtunut selkeä muutos parempaan, verrattuna Nurmen ja Pesosen (2008) saamiin tuloksiin. Saamani tulosten perusteella voidaan todeta, että antamalla koulutusta käsihygieniasta ja aseptiikasta voidaan parantaa hoitajien tietoja sekä hoitajien kykyä noudattaa ohjeiden mukaisia toimintatapoja.
yksikössä, käsihygienia ja tartuntataudit. Tietotesti pohjautuu Routamaan (2007) gradun kyselylomakkeeseen, jota Nurmi ja Pesonen (2008) olivat omassa opinnäytetyössään muokattuna käyttäneet. Palautteen pohjalta tein muutoksia tietotestiin, jotta se palvelisi Nefrologian klinikkaa entistä paremmin. Tulosten perusteella hoitohenkilökunnalla on kaikista eniten tietoutta käsihygieniasta. Käsihuuhteiden vaikutuksesta ihon kuntoon on tietoudessa edelleen puutteita. Vastaajista 20,6 % on sitä mieltä että käsihuuhteen käyttö ärsyttää ja kuivattaa ihoa enemmän kuin saippuapesu. Jopa 23,5 %:n mielestä suojakäsineet saa desinfioida käsihuuhteella potilaskontaktien välillä. Puutteita oli myös tiedoissa liittyen kontaminaatioon. 32,5 % on sitä mieltä, etteivät dialyysikoneen lähelle viedyt esineet voi kontaminoitua potilaan verelle tai muille eritteille.
Kaikissa kolmessa osa alueessa on tapahtunut selkeä muutos parempaan, verrattuna Nurmen ja Pesosen (2008) saamiin tuloksiin. Saamani tulosten perusteella voidaan todeta, että antamalla koulutusta käsihygieniasta ja aseptiikasta voidaan parantaa hoitajien tietoja sekä hoitajien kykyä noudattaa ohjeiden mukaisia toimintatapoja.