Dancehallin imago Suomessa
Granholm, Emilia (2018)
Oulun ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018063014299
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018063014299
Tiivistelmä
Opinnäytetyössäni tutkin dancehallin imagon muodostumista Suomessa. Työn tavoitteena on kartoittaa Suomen dancehallin kentästä esiin nousevia keskeisimpiä elementtejä sekä avata dancehall-kulttuurille ominaisia piirteitä ja ilmiöitä.
Tutkimukseni keskeisimpänä tutkimusmenetelmänä käytin teemahaastattelua sekä haastatteluista saadun aineiston analyysiä. Laadullisen analyysin tukena hyödynsin koodausmenetelmää. Haastattelin kolmea dancehallin ammattilaista eri puolilta Suomea. Haastattelujen ohella aineistoni koostui kokoamastani teoreettisesta viitekehyksestä sekä omista kokemuksistani tanssijana ja tanssinopettajana.
Dancehallin tunnettavuus ei ole levinnyt vielä kovin laajalle alueelle, vaikka se on vakiinnuttanut paikkaansa Suomessa jo lähes 30 vuotta. Stereotyyppinen takamuspainotteinen imago on edelleen läsnä, mutta kuitenkin hiljalleen laantuva. Tutkimus nosti esiin kysymyksiä sukupuolen sekä opettajan roolista lajin imagon muotoutumisessa. Suomen naisvoittoisella tanssiharrastajakunnalla saattaa olla vaikutuspintaa dancehallin nykyiseen tanssikenttään. Myös opettajalla nähtiin rooli monimuotoisena vaikuttajana dancehallin imagon kehittymisessä. Näin ollen dancehallin imago elää ja muotoutuu nykypäivänä median, sosiaalisen median sekä kaikkien vuorovaikutteisten tilanteiden avulla.
Jatkotutkimuksen voisi kohdentaa kaikkiin Suomen dancehallia tarjoaviin tanssikouluihin ja tarkastella imagon muodostumista esimerkiksi lomakehaastatteluja hyödyntäen. Dancehallin imagoa voisi laajemmassa mittakaavassa tutkia myös Pohjoismaiden alueella.
Tutkimukseni keskeisimpänä tutkimusmenetelmänä käytin teemahaastattelua sekä haastatteluista saadun aineiston analyysiä. Laadullisen analyysin tukena hyödynsin koodausmenetelmää. Haastattelin kolmea dancehallin ammattilaista eri puolilta Suomea. Haastattelujen ohella aineistoni koostui kokoamastani teoreettisesta viitekehyksestä sekä omista kokemuksistani tanssijana ja tanssinopettajana.
Dancehallin tunnettavuus ei ole levinnyt vielä kovin laajalle alueelle, vaikka se on vakiinnuttanut paikkaansa Suomessa jo lähes 30 vuotta. Stereotyyppinen takamuspainotteinen imago on edelleen läsnä, mutta kuitenkin hiljalleen laantuva. Tutkimus nosti esiin kysymyksiä sukupuolen sekä opettajan roolista lajin imagon muotoutumisessa. Suomen naisvoittoisella tanssiharrastajakunnalla saattaa olla vaikutuspintaa dancehallin nykyiseen tanssikenttään. Myös opettajalla nähtiin rooli monimuotoisena vaikuttajana dancehallin imagon kehittymisessä. Näin ollen dancehallin imago elää ja muotoutuu nykypäivänä median, sosiaalisen median sekä kaikkien vuorovaikutteisten tilanteiden avulla.
Jatkotutkimuksen voisi kohdentaa kaikkiin Suomen dancehallia tarjoaviin tanssikouluihin ja tarkastella imagon muodostumista esimerkiksi lomakehaastatteluja hyödyntäen. Dancehallin imagoa voisi laajemmassa mittakaavassa tutkia myös Pohjoismaiden alueella.