Paliskuntien ja Metsähallituksen yhteistyö : erityisesti poronhoitoa varten tarkoitetun alueen ulkopuolella
Ranta, Aki (2018)
Ranta, Aki
Lapin ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018070114302
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018070114302
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena on selvittää paliskuntien ja Metsähallituksen yhteistyön tila sekä sen menetelmät nykyisin muulla poronhoitoalueella, erityisesti poronhoitoa varten tarkoitetun alueen ulkopuolella sekä löytää mahdollisia yhteistyön kehittämisideoita. Lisäksi pyritään selvittämään osapuolien edustajien näkemyksiä ja mielipiteitä yhteistyön toimivuudesta.
Tutkimusongelmaksi muodostui, kuinka Metsähallitus Metsätalous Oy:n toimintaa voidaan harjoittaa kestävästi ja tehokkaasti aiheuttaen mahdollisimman vähän haittaa porotaloudelle sekä kuinka paliskunnat voivat tukea Metsähallitus Metsätalous Oy:ta toimimaan tällä tavalla. Tutkimuksen perustana käytin aikaisempia tutkimustuloksia ja kirjallisuutta metsä- ja porotaloudesta sekä niiden yhteensovittamisesta.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista kyselytutkimusta, joka lähetettiin alueen paliskuntien poroisännille, varaporoisännille ja työnjohtajille sekä Metsähallitus Metsätalous Oy:n metsäsuunnittelijoille, tiimiesimiehille ja metsänhoitoesimiehille.
Yhteistyön toimivuuden kannalta ja sen kehittämiseksi tärkeimpänä nähdään toimivan vuorovaikutuksen ylläpito. Useimpien kokemusten perusteella rakentavan vuorovaikuttamisen kehittyessä metsä- ja porotalouden edustajien välille saadaan kompromissien kautta yhteisymmärrys. Poronhoidon paikkatiedon epätarkkuus etenkin aitarakennelmien osalta nousi useissa vastauksissa yhdeksi häiritsevimmistä ongelmista. Paikkatiedon kehittyessä olisikin erityisen tärkeää, että aitarakennelmat ja paliskuntien toiminnalliset alueet saataisiin kartoitettua riittävällä tarkkuudella. Lisäksi toimivan yhteistyön kannalta oleellista on yhteensovittamisen käytännön keinojen muokkaaminen tarvittaessa, toimintakentän muuttuessa ja kehittyessä.
Tutkimusongelmaksi muodostui, kuinka Metsähallitus Metsätalous Oy:n toimintaa voidaan harjoittaa kestävästi ja tehokkaasti aiheuttaen mahdollisimman vähän haittaa porotaloudelle sekä kuinka paliskunnat voivat tukea Metsähallitus Metsätalous Oy:ta toimimaan tällä tavalla. Tutkimuksen perustana käytin aikaisempia tutkimustuloksia ja kirjallisuutta metsä- ja porotaloudesta sekä niiden yhteensovittamisesta.
Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista kyselytutkimusta, joka lähetettiin alueen paliskuntien poroisännille, varaporoisännille ja työnjohtajille sekä Metsähallitus Metsätalous Oy:n metsäsuunnittelijoille, tiimiesimiehille ja metsänhoitoesimiehille.
Yhteistyön toimivuuden kannalta ja sen kehittämiseksi tärkeimpänä nähdään toimivan vuorovaikutuksen ylläpito. Useimpien kokemusten perusteella rakentavan vuorovaikuttamisen kehittyessä metsä- ja porotalouden edustajien välille saadaan kompromissien kautta yhteisymmärrys. Poronhoidon paikkatiedon epätarkkuus etenkin aitarakennelmien osalta nousi useissa vastauksissa yhdeksi häiritsevimmistä ongelmista. Paikkatiedon kehittyessä olisikin erityisen tärkeää, että aitarakennelmat ja paliskuntien toiminnalliset alueet saataisiin kartoitettua riittävällä tarkkuudella. Lisäksi toimivan yhteistyön kannalta oleellista on yhteensovittamisen käytännön keinojen muokkaaminen tarvittaessa, toimintakentän muuttuessa ja kehittyessä.