Jätevesipumppujen tukkeutuminen ja kunnonvalvonta
Linnove, Henrik (2018)
Linnove, Henrik
Savonia-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018080914460
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018080914460
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia Suomen vesilaitosten ongelmia jätevesipumppujen tukkeutumiseen liittyen. Tämän lisäksi työssä selvitettiin, kuinka vesilaitokset valvovat jätevesipumppujen kuntoa. Tutkimuksen toimeksiantajana toimi APL Systems Oy, joka on Kuopiolainen ympäristön hallinnan ja monitoroinnin palveluja tarjoava yritys.
Tutkimus toteutettiin haastattelemalla 20:n eri vesilaitoksen edustajaa puhelimitse sekä internetpohjaisen kyselytutkimuksen avulla, joka lähetettiin sähköpostin välityksellä 210:lle vesihuollon ammattilaiselle. Työn teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin yleisimmin käytettyjä jätevesipumppuja sekä niiden juoksupyöriä ja mekaanista kunnonvalvontaa yleisesti.
Tutkimuksesta saatujen vastausten perusteella jäteveden pumppaukseen käytettävistä pumpuista yleisin on keskipakopumppu, joko kuiva-asenteisena tai uppoasenteisena. Kunnonvalvontaan käytettävistä metodeista eniten käytössä ovat kaukovalvonta sekä vuosittain pumpuille tehtävät huollot. Tutkimuksen mukaan pumppuihin liittyvistä parametreista kaukovalvonnan avulla seurataan yleisimmin pumppujen käyntiaikaa sekä käyntikertoja. Suomen vesilaitoksilla tapahtuu tutkimuksen perusteella jätevesipumppujen tukkeutumista tavallisesti harvemmin kuin kerran kuukaudessa ja tukkeutumisesta johtuvia ylivuotoja ei tapahdu juuri koskaan.
Kunnonvalvonnan osalta Suomen vesilaitoksilla jätevesipumppujen seuranta on selkeästi keskittynyt automatisoituun kaukovalvontajärjestelmään, joka lähettää hälytyksen häiriötilanteissa kunnossapitoryhmälle. Isossa kuvassa jätevesipumppujen tukkeutumista ei pidetä suurena haasteena vesilaitoksilla. Pienellä otannalla ja yksittäisissä tarkasteluissa ne ovat kuitenkin tutkimuksen mukaan merkittävä ongelma vesilaitoksilla. Jätevesitoiminnan laajuudella ei kuitenkaan vaikuttaisi olevan suoraa yhteyttä tukkeutumisten määrään.
Tutkimus toteutettiin haastattelemalla 20:n eri vesilaitoksen edustajaa puhelimitse sekä internetpohjaisen kyselytutkimuksen avulla, joka lähetettiin sähköpostin välityksellä 210:lle vesihuollon ammattilaiselle. Työn teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin yleisimmin käytettyjä jätevesipumppuja sekä niiden juoksupyöriä ja mekaanista kunnonvalvontaa yleisesti.
Tutkimuksesta saatujen vastausten perusteella jäteveden pumppaukseen käytettävistä pumpuista yleisin on keskipakopumppu, joko kuiva-asenteisena tai uppoasenteisena. Kunnonvalvontaan käytettävistä metodeista eniten käytössä ovat kaukovalvonta sekä vuosittain pumpuille tehtävät huollot. Tutkimuksen mukaan pumppuihin liittyvistä parametreista kaukovalvonnan avulla seurataan yleisimmin pumppujen käyntiaikaa sekä käyntikertoja. Suomen vesilaitoksilla tapahtuu tutkimuksen perusteella jätevesipumppujen tukkeutumista tavallisesti harvemmin kuin kerran kuukaudessa ja tukkeutumisesta johtuvia ylivuotoja ei tapahdu juuri koskaan.
Kunnonvalvonnan osalta Suomen vesilaitoksilla jätevesipumppujen seuranta on selkeästi keskittynyt automatisoituun kaukovalvontajärjestelmään, joka lähettää hälytyksen häiriötilanteissa kunnossapitoryhmälle. Isossa kuvassa jätevesipumppujen tukkeutumista ei pidetä suurena haasteena vesilaitoksilla. Pienellä otannalla ja yksittäisissä tarkasteluissa ne ovat kuitenkin tutkimuksen mukaan merkittävä ongelma vesilaitoksilla. Jätevesitoiminnan laajuudella ei kuitenkaan vaikuttaisi olevan suoraa yhteyttä tukkeutumisten määrään.