Kätilötyön synnytysinstrumenttien kehitys Suo-messa 1700-luvulta nykypäivään
Holstein, Milena; Kaski, Nea (2018)
Holstein, Milena
Kaski, Nea
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018080514433
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018080514433
Tiivistelmä
Kätilötyön merkittävimmät synnytysinstrumentit Suomessa 1700-luvulta nykypäivään olivat synnytyspihdit, synnytyskoukut ja kranioklastit eli sikiön päänmurskaimet. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa tietoa kätilötyön synnytysinstrumenteista aikajanan muotoon Hoitotyön koulutuksen museon hyödynnettäväksi. Opinnäytetyön tavoitteena oli kätilötyön ammatillisen kulttuuriperinnön ja historian säilyttäminen nykyaikaisessa muodossa. Opinnäytetyö toteutettiin osana Metropolia Ammattikorkeakoulun ja Hoitotyön koulutuksen museon projektia, jossa koottiin materiaalia uuteen kampukseen siirtyvän Hoitotyön koulutuksen museon näyttelyyn.
Opinnäytetyö toteutettiin menetelmältään tuotteellisena kokonaisuutena. Opinnäytetyössä hyödynnettiin aiemmin tutkittua tietoa ja kvalitatiivisen tutkimuksen osalta historiallisen tarkastelun menetelmää. Tiedonhakua ohjasi kysymys ’’Mitä synnytysinstrumentteja kätilöt ovat käyttäneet Suomessa 1700-luvulta lähtien?’’. Aineisto kerättiin pääosin Hoitotyön koulutuksen museon arkistosta kätilötyön kirjallisuuskokoelmasta sekä suomalaisista sosiaali - ja terveysalan tietokannoista löytyvistä julkaisuista.
Tuloksista kävi ilmi, että synnytysinstrumentit ovat muuttuneet vuosien varrella paljon ja poistuneet käytöstä lähes kokonaan uuden teknologian ja lääketieteen kehityksen myötä. Kätilöitä on 1900-luvun alussa koulutettu instrumenttien käyttöön synnytyksissä, mutta nykyisin syntymän aikainen kätilötyö perustuu äidin tukemiseen ja kädentaitoihin, sillä nykyään naistentauteihin ja synnytyksiin erikoistunut lääkäri on synnytyssairaaloissa aina saatavilla ja hoitaa mahdolliset synnytysinstrumentteja vaativat toimenpiteet. Juuri synnytyssairaaloiden perustaminen ja turvallisiksi kehittyneet sektiot eli keisarinleikkaukset ovat olleet synnytyksien hoidossa merkittäviä saavutuksia ja ilmeisesti juuri niiden johdosta instrumenttien käyttö alatiesynnytyksissä on etenkin kätilötyön osalta vähentynyt. Osa opinnäytetyössä tarkastelluista instrumenteista on yhä synnytyslääkäreiden käytössä, vähenevissä määrin.
Opinnäytetyön aihe on tärkeä, sillä sen käsitteleminen auttaa hoitotyön ammattilaisia ymmärtämään ja hahmottamaan historian merkitystä kätilökoulutuksen kehittymisessä. Lisäksi opinnäytetyö antaa näkyvyyttä Hoitotyön koulutuksen museolle, kätilötyölle ja sen koulutukselle.
Opinnäytetyö toteutettiin menetelmältään tuotteellisena kokonaisuutena. Opinnäytetyössä hyödynnettiin aiemmin tutkittua tietoa ja kvalitatiivisen tutkimuksen osalta historiallisen tarkastelun menetelmää. Tiedonhakua ohjasi kysymys ’’Mitä synnytysinstrumentteja kätilöt ovat käyttäneet Suomessa 1700-luvulta lähtien?’’. Aineisto kerättiin pääosin Hoitotyön koulutuksen museon arkistosta kätilötyön kirjallisuuskokoelmasta sekä suomalaisista sosiaali - ja terveysalan tietokannoista löytyvistä julkaisuista.
Tuloksista kävi ilmi, että synnytysinstrumentit ovat muuttuneet vuosien varrella paljon ja poistuneet käytöstä lähes kokonaan uuden teknologian ja lääketieteen kehityksen myötä. Kätilöitä on 1900-luvun alussa koulutettu instrumenttien käyttöön synnytyksissä, mutta nykyisin syntymän aikainen kätilötyö perustuu äidin tukemiseen ja kädentaitoihin, sillä nykyään naistentauteihin ja synnytyksiin erikoistunut lääkäri on synnytyssairaaloissa aina saatavilla ja hoitaa mahdolliset synnytysinstrumentteja vaativat toimenpiteet. Juuri synnytyssairaaloiden perustaminen ja turvallisiksi kehittyneet sektiot eli keisarinleikkaukset ovat olleet synnytyksien hoidossa merkittäviä saavutuksia ja ilmeisesti juuri niiden johdosta instrumenttien käyttö alatiesynnytyksissä on etenkin kätilötyön osalta vähentynyt. Osa opinnäytetyössä tarkastelluista instrumenteista on yhä synnytyslääkäreiden käytössä, vähenevissä määrin.
Opinnäytetyön aihe on tärkeä, sillä sen käsitteleminen auttaa hoitotyön ammattilaisia ymmärtämään ja hahmottamaan historian merkitystä kätilökoulutuksen kehittymisessä. Lisäksi opinnäytetyö antaa näkyvyyttä Hoitotyön koulutuksen museolle, kätilötyölle ja sen koulutukselle.