Fysiologisten muuttujien vaikutus ja mittaustulosten välinen toistettavuus cardio-ankle vascular - & ankle-brachial indeksien mittaustuloksissa
Kantell, Niina (2010)
Kantell, Niina
Savonia-ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010052510445
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010052510445
Tiivistelmä
Valtimojäykkyys on yksi tärkeä iäkkään väestön sydän- ja verisuonisairauksien riskitekijä, jonka yhtenä ilmenemismuotona on ateroskleroosi eli valtimonkovetustauti. Ateroskleroosin hoitamisen, diagnosoinnin ja sen estämisen kehittäminen ovat tulevaisuuden haasteita suurien sukupolvien ikään-tyessä, ja sen havainnoimiseen onkin kehitetty uusi laskennallinen indeksi, cardio-ankle vascular index eli CAVI-indeksi, joka perustuu jäykkyysparametri β:n, β = In(Ps/Pd)x(D/∆D), ja on riippumaton verenpaineesta. CAVI kertoo oleellisesti aortan, reisivaltimon ja säärivaltimon kokonaisjäykkyydestä. Verisuoniston jäykkyyttä arvioidessa käytetään hyväksi myös ankle-brachial –indeksiä (ABI-indeksi) eli nilkka- olkavarsipaineen suhdetta. ABI-indeksi mahdollistaa päätelmät raajojen ahtaumista ja niiden asteesta. ABI-indeksissä lasketaan alaraajan verenpaineen suhde yläraajan verenpaineeseen.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella, onko paastolla, ravinnolla tai liikunnalla vaikutusta CA-VI- ja ABI-indeksien mittaustuloksiin, sekä havainnoida mittausten välistä toistettavuutta. Tutkimus toteutettiin mittaamalla CAVI– ja ABI-indeksiarvoja Fukuda Denshin valmistamalla Vasera VS-1000 mittalaitteella Puijonlaakson lääkärikeskuksella. Tämän kvantitatiivisen tutkimuksen aineistona olivat viisi vapaaehtoista koehenkilöä, joista oli miehiä kaksi (2) ja naisia kolme (3). He noudattivat kahdentoista (12) tunnin paastoa, eli olivat ravinnotta 12 tuntia ennen tutkimusta, ja välttivät raskasta liikuntaa tutkimusaamuna. Mittaukset toistettiin kolme (3) kertaa peräkkäin ja aina jokaisen fysiolo-gisen muuttujan jälkeen.
Tutkimuksessa saaduissa CAVI- ja ABI-indeksin mittaustuloksissa ei havaittu vaihtelua paaston, ravinnon ja liikunnan jälkeen suoritetuissa mittauksissa. Mittausten välistä toistettavuutta tarkastelta-essa, ei tässä tutkimuksessa todettu mittaustuloksissa merkittävää vaihtelua, kun tarkasteltiin CAVI- ja ABI-indeksien peräkkäisten mittauskertojen toistettavuutta. Jatkotutkimuksena voitaisiin selvittää fysiologisten muuttujien vaikutusta CAVI-ja ABI-indekseihin suuremmalla aineistolla.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella, onko paastolla, ravinnolla tai liikunnalla vaikutusta CA-VI- ja ABI-indeksien mittaustuloksiin, sekä havainnoida mittausten välistä toistettavuutta. Tutkimus toteutettiin mittaamalla CAVI– ja ABI-indeksiarvoja Fukuda Denshin valmistamalla Vasera VS-1000 mittalaitteella Puijonlaakson lääkärikeskuksella. Tämän kvantitatiivisen tutkimuksen aineistona olivat viisi vapaaehtoista koehenkilöä, joista oli miehiä kaksi (2) ja naisia kolme (3). He noudattivat kahdentoista (12) tunnin paastoa, eli olivat ravinnotta 12 tuntia ennen tutkimusta, ja välttivät raskasta liikuntaa tutkimusaamuna. Mittaukset toistettiin kolme (3) kertaa peräkkäin ja aina jokaisen fysiolo-gisen muuttujan jälkeen.
Tutkimuksessa saaduissa CAVI- ja ABI-indeksin mittaustuloksissa ei havaittu vaihtelua paaston, ravinnon ja liikunnan jälkeen suoritetuissa mittauksissa. Mittausten välistä toistettavuutta tarkastelta-essa, ei tässä tutkimuksessa todettu mittaustuloksissa merkittävää vaihtelua, kun tarkasteltiin CAVI- ja ABI-indeksien peräkkäisten mittauskertojen toistettavuutta. Jatkotutkimuksena voitaisiin selvittää fysiologisten muuttujien vaikutusta CAVI-ja ABI-indekseihin suuremmalla aineistolla.