Terveydenhuoltohenkilökunnan rokotussuojaus ja suhtautuminen heille suositeltaviin rokotuksiin helsinkiläisessä sairaalassa

Abstract

Tämä opinnäytetyö on osa kansainvälistä Erasmus+ -hanketta nimeltä EDUVAC. Hankkeessa edistetään rokottamiseen liittyvän oppimateriaalin laatua ja tuotetaan uutta materiaalia. Hankkeessa toteutetaan verkkokurssi sekä intensiivikurssi, joiden tarkoituksena on vahvistaa opiskelijoiden tietoa, taitoa ja asenteita rokottamista kohtaan.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää helsinkiläisen sairaalan terveydenhuoltohenkilökunnan rokotuskattavuutta sekä heidän suhtautumistaan suositeltaviin rokotuksiin ja niiden ottamiseen. Opinnäytetyömme tavoitteena oli tuottaa näyttöön perustuvaa tietoa, jota voidaan hyödyntää EDUVAC-hankkeessa opetusmateriaalina sekä myöhemmin työelämässä ja terveydenhuoltohenkilökunnan sekä terveydenhuoltoalan opiskelijoiden koulutuksissa. Opinnäytetyössä pyrimme vastaamaan kysymyksiin, minkälainen rokotussuoja terveydenhuoltohenkilökunnalla on, ja miten ne suhtautuvat niille suositeltaviin rokotuksiin.

Opinnäytetyö toteutettiin kyselynä. Kyselylomakkeessa oli sekä määrällisiä että laadullisia kysymyksiä. Aineisto kerättiin e-lomakkeen avulla keväällä 2018. Kyselyyn vastasi helsinkiläisen sairaalan kahden osaston terveydenhuoltohenkilökunnasta 25 henkilöä (N=45). Vastaajissa oli lähihoitajia (n=7), sairaanhoitajia (n=10) ja lääkäreitä (n=4). Laadullinen aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä ja määrällinen aineisto tilastollisesti SPSS-ohjelman avulla.

Tulosten mukaan terveydenhuoltohenkilökunnan rokotussuojaus on melko hyvä. Rokotussuojaus vaihteli eri rokotusten välillä. Osa ei tiennyt, mitä rokotuksia he ovat saaneet. Influenssarokotuskattavuus oli korkea. Suurin osa piti rokotuksien ottamista tärkeänä ja he suhtautuivat terveydenhuoltohenkilökunnalle suositeltuihin rokotteisiin hyvin. Rokotuksiin suhtauduttiin myönteisesti itsensä ja muiden suojaamisen, tautien ennaltaehkäisyn ja rokotteiden helpon saamisen takia. Rokotuksiin kielteisesti suhtautuneet nostivat syyksi rokotusten mahdolliset haitat ja rokotusten heikon tehon. Rokotusten pakollisuus nousi esille monissa vastauksissa. Suurin osa oli saanut jonkinlaista tietoa heille suositelluista rokotuksista työnantajaltaan, mutta muutama koki, että tietoa on tullut niukasti tai ei juuri ollenkaan. Suositeltuihin rokotuksiin ja niiden ottamiseen kielteisesti tai neutraalisti suhtautuneet vastasivat useammin, että ovat saaneet työnantajaltaan vain vähän tai eivät lainkaan tietoa rokotuksista. Suurin osa tiesi tulevan tartuntatautilakiuudistuksen vaikutuksista terveydenhuoltohenkilökunnan rokotuksiin.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että terveydenhuoltohenkilökunnan rokotuskattavuutta voitaisiin nostaa ja rokotusmyönteisyyttä lisätä parantamalla rokotuksiin liittyvää tiedottamista työpaikoilla.

This thesis is part of a multinational Erasmus+ project called EDUVAC. The purpose of the project is to promote and produce new educational material related to vaccination. The project will produce an online intensive course which aims to improve the knowledge, skills and attitudes of students towards vaccination. Universities from Greece, Slovakia, Italy, Spain and Finland are involved in the project.

The purpose of this thesis was to describe the vaccination coverage of health care workers and their attitudes towards recommended vaccinations in a hospital located in Helsinki. The aim was to produce evidence-based information that can be utilised as educational material in the EDUVAC-project and, later on, in workplaces and when educating health care workers or health care students. This thesis answers the following questions: What is the level of immunization of health care workers and what are their attitudes towards recommended vaccinations and getting them.

This thesis was carried out as an enquiry. The enquiry contained both quantitative and qualitative questions. The data was collected via e-form in spring, 2018. The questionnaire was answered by 25 (N=45) health care workers who work in two units in a hospital located in Helsinki. The respondents were practical nurses (n=7), registered nurses (n=10) or doctors (n=4). The qualitative data was analysed by content analysis and the quantitative data by statistical analysis with SPSS-software.

The results show that the vaccination coverage of the health care workers was fairly good. The vaccination coverage varied between different vaccinations. Considering some vaccinations, such as the MMR-vaccination, part of the respondents didn't know if they had received them. The influenza vaccination had the best coverage. The majority of the respondents considered it important to take vaccinations and had good attitudes towards the vaccinations that were recommended to them. Selfprotection and protection of others, preventing diseases and easy access to vaccinations were some reasons why vaccinations were well regarded. Vaccination injury and poor efficiency of vaccinations were the reasons for negative attitudes toward vaccinations. Mandatory vaccination was mentioned by many respondents. The majority of the respondents had received some kind of vaccination-related information from their employers, but there were few, who felt that they had received none or just a little bit of information. Respondents, who had either neutral or negative attitudes toward recommended vaccinations, were most likely to answer that they received little or no vaccination related information from their employers. The majority of the respondents knew how the new infectious diseases law will affect the health care worker's vaccinations.

As a conclusion, the health care workers vaccination coverage and positive attitudes towards vaccinations could be increased by improving vaccination related informing at workplaces.