Seksuaalisuuden puheeksi ottaminen synnytyksen jälkeen : Integroitu kirjallisuuskatsaus naisten ohjaustarpeista
Piipponen, Jutta; Pirttinen, Pauliina; Widomski, Anne (2018)
Piipponen, Jutta
Pirttinen, Pauliina
Widomski, Anne
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018082814699
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018082814699
Tiivistelmä
Seksuaalisuudesta puhuminen on usein haastavaa, vaikka seksuaalisuus on tärkeä osa ihmisen terveyttä ja hyvää elämänlaatua. Ihmisillä on myös usein eri elämäntilanteissa erilaisia tarpeita seksuaalisuuteen liittyvien kysymysten suhteen. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvailla kirjallisuuden mukaan naisten kokemuksia seksuaalisuudesta ja sen puheeksi ottamisesta, sekä millaisia ohjaustarpeita heillä on. Tavoitteena oli tuottaa tietoa, jonka avulla voidaan parantaa terveydenhuollon henkilöstön valmiuksia kohdata ja ottaa puheeksi seksuaalisuus synnytyksen jälkeen.
Opinnäytetyö toteutettiin integroituna kirjallisuuskatsauksena. Aineisto kerättiin käyttäen pääasiallisesti hoito- ja terveystieteellisiä tietokantoja. Aineistoksi valikoitui 14 vieraskielistä tutkimusartikkelia seitsemästä eri maasta. Valitut artikkelit käsittelivät seksuaalisuutta naisten näkökulmasta. Yhtäkään suomalaista, aiheeseen liittyvää tutkimusta ei löytynyt. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä. Aineistosta etsittiin ajatuskokonaisuuksia, jotka käännettiin, pelkistettiin ja lopulta ryhmiteltiin. Ajatuskokonaisuudet vastasivat tutkimuskysymyksiin sekä tutkimuksen tarkoitukseen. Tutkimusartikkeleille annettiin järjestysnumerot, ja myös ajatuskokonaisuudet olivat jäljitettävissä aineistosta numerokoodien avulla.
Tuloksien mukaan näyttää sille, että seksuaalisuudesta puhutaan synnytyksen jälkeen hyvin vähän, vaikka naisten tiedontarve on suuri ja monitahoinen. Tutkimusten mukaan naiset saivat harvoin tietoa ammattilaisilta. Opinnäytetyön tuloksista nousee esiin, että synnytyksen jälkeiseen seksuaalisuuteen vaikuttavat fyysiset, henkiset sekä parisuhteeseen liittyvät muutokset. Synnytyksen jälkeen naisen keho ja naiseus muuttuvat. Myös seksielämä muuttuu, ja osa muutoksista voi olla ongelmallisia. Lisäksi parisuhde kokee muutoksia uuden perheenjäsenen myötä.
Tulevaisuudessa aihetta tulisi tutkia myös Suomessa. Tietoa seksuaaliterveydestä ja synnytyksen jälkeisestä ajasta tulisi jakaa enemmän niin ammattilaisille kuin synnyttäville naisille. Äitiysneuvoloissa työskentelevien tietoperustaa tulisi laajentaa ja osaamista kasvattaa lisäkoulutuksella. Kätilöillä olisi peruskoulutuksensa puolesta tähän valmiudet, ja tämän vuoksi heitä kannattaisi hyödyntää äitiyshuollossa vielä enemmän.
Opinnäytetyö toteutettiin integroituna kirjallisuuskatsauksena. Aineisto kerättiin käyttäen pääasiallisesti hoito- ja terveystieteellisiä tietokantoja. Aineistoksi valikoitui 14 vieraskielistä tutkimusartikkelia seitsemästä eri maasta. Valitut artikkelit käsittelivät seksuaalisuutta naisten näkökulmasta. Yhtäkään suomalaista, aiheeseen liittyvää tutkimusta ei löytynyt. Aineisto analysoitiin sisällönanalyysillä. Aineistosta etsittiin ajatuskokonaisuuksia, jotka käännettiin, pelkistettiin ja lopulta ryhmiteltiin. Ajatuskokonaisuudet vastasivat tutkimuskysymyksiin sekä tutkimuksen tarkoitukseen. Tutkimusartikkeleille annettiin järjestysnumerot, ja myös ajatuskokonaisuudet olivat jäljitettävissä aineistosta numerokoodien avulla.
Tuloksien mukaan näyttää sille, että seksuaalisuudesta puhutaan synnytyksen jälkeen hyvin vähän, vaikka naisten tiedontarve on suuri ja monitahoinen. Tutkimusten mukaan naiset saivat harvoin tietoa ammattilaisilta. Opinnäytetyön tuloksista nousee esiin, että synnytyksen jälkeiseen seksuaalisuuteen vaikuttavat fyysiset, henkiset sekä parisuhteeseen liittyvät muutokset. Synnytyksen jälkeen naisen keho ja naiseus muuttuvat. Myös seksielämä muuttuu, ja osa muutoksista voi olla ongelmallisia. Lisäksi parisuhde kokee muutoksia uuden perheenjäsenen myötä.
Tulevaisuudessa aihetta tulisi tutkia myös Suomessa. Tietoa seksuaaliterveydestä ja synnytyksen jälkeisestä ajasta tulisi jakaa enemmän niin ammattilaisille kuin synnyttäville naisille. Äitiysneuvoloissa työskentelevien tietoperustaa tulisi laajentaa ja osaamista kasvattaa lisäkoulutuksella. Kätilöillä olisi peruskoulutuksensa puolesta tähän valmiudet, ja tämän vuoksi heitä kannattaisi hyödyntää äitiyshuollossa vielä enemmän.