Luottamusmiehen ja työsuojeluvaltuutetun rooli psyko-sosiaalisen työhyvinvoinnin edistämisessä toimistotyössä
Seppälä-Koski, Tuula (2018)
Seppälä-Koski, Tuula
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018082914716
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018082914716
Tiivistelmä
Tutkimuksellisen opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, millaista tietoa henkilöstön edustajat eli luottamusmiehet ja työsuojeluvaltuutetut tarvitsisivat, jotta he voisivat osallistua oman työpaikkansa psyko-sosiaalisen työhyvinvoinnin kehittämiseen.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena, joka suunnattiin niille tietyn palkansaajajärjestön jäsenille, jotka toimivat työpaikkansa henkilöstön edustajan tehtävissä. Näitä tehtäviä ovat: pääluottamusmies, varapääluottamusmies, luottamusmies, varaluottamus-mies, luottamusvaltuutettu, työsuojeluvaltuutettu, 1. varatyösuojeluvaltuutettu, 2. varatyö-suojeluvaltuutettu ja työsuojeluasiamies. Kyselytutkimukseen osallistui yhteensä 93 henkilöstön edustajaa ja vastausprosentti oli 22,6.
Opinnäytetyön tuloksena voitiin todeta, että sekä työsuojeluvaltuutetut että luottamusmiehet ovat kiinnostuneita psyko-sosiaalisesta työhyvinvoinnista. Heillä on oman arvionsa mukaan hyvät taidot tunnistaa työpaikalla esiintyviä psyko-sosiaalisia kuormitustekijöitä. Vastausten perusteella henkilöstön edustajat kokevat, että heidän vaikutusmahdollisuutensa psyko-sosiaalisen työhyvinvoinnin edistämisessä ovat rajoitetut.
Opinnäytetyön pohjalta voitiin suosittaa, että henkilöstön edustajille tuotettavassa materiaalissa on tietoja psyko-sosiaalisesta työhyvinvoinnista. Seksuaalisen häirinnän ja työntekijän stressin aiheuttajien tunnistamisessa henkilöstön edustajilla oli vähiten taitoja, joten siitä olisi hyvä olla tietoa. Lisäksi henkilöstön edustajat toivovat saavansa lisää tietoa johtamisesta ja työpaikan epäoikeudenmukaisesta toiminnasta. Selkeää tarvetta on myös kommunikaatio- ja neuvottelutaitojen lisäämiseen, jotta vaikutusmahdollisuudet työpaikalla psyko-sosiaalisen työhyvinvoinnin edistämiseen lisääntyisivät. Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen välillä ei ollut selkeää eroa tiedon tarpeen suhteen.
Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena kyselytutkimuksena, joka suunnattiin niille tietyn palkansaajajärjestön jäsenille, jotka toimivat työpaikkansa henkilöstön edustajan tehtävissä. Näitä tehtäviä ovat: pääluottamusmies, varapääluottamusmies, luottamusmies, varaluottamus-mies, luottamusvaltuutettu, työsuojeluvaltuutettu, 1. varatyösuojeluvaltuutettu, 2. varatyö-suojeluvaltuutettu ja työsuojeluasiamies. Kyselytutkimukseen osallistui yhteensä 93 henkilöstön edustajaa ja vastausprosentti oli 22,6.
Opinnäytetyön tuloksena voitiin todeta, että sekä työsuojeluvaltuutetut että luottamusmiehet ovat kiinnostuneita psyko-sosiaalisesta työhyvinvoinnista. Heillä on oman arvionsa mukaan hyvät taidot tunnistaa työpaikalla esiintyviä psyko-sosiaalisia kuormitustekijöitä. Vastausten perusteella henkilöstön edustajat kokevat, että heidän vaikutusmahdollisuutensa psyko-sosiaalisen työhyvinvoinnin edistämisessä ovat rajoitetut.
Opinnäytetyön pohjalta voitiin suosittaa, että henkilöstön edustajille tuotettavassa materiaalissa on tietoja psyko-sosiaalisesta työhyvinvoinnista. Seksuaalisen häirinnän ja työntekijän stressin aiheuttajien tunnistamisessa henkilöstön edustajilla oli vähiten taitoja, joten siitä olisi hyvä olla tietoa. Lisäksi henkilöstön edustajat toivovat saavansa lisää tietoa johtamisesta ja työpaikan epäoikeudenmukaisesta toiminnasta. Selkeää tarvetta on myös kommunikaatio- ja neuvottelutaitojen lisäämiseen, jotta vaikutusmahdollisuudet työpaikalla psyko-sosiaalisen työhyvinvoinnin edistämiseen lisääntyisivät. Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen välillä ei ollut selkeää eroa tiedon tarpeen suhteen.