Hyvinvointikammari osallisuuden ja terveyden edistäjänä Ikäihmisten olohuonetoiminnassa

Abstract

Suomalainen väestö ikääntyy ja huomattava osa iäkkäistä kärsii yksinäisyydestä. Yksinäisyyden tiedetään olevan kielteisesti yhteydessä hyvinvointiin ja terveyteen. Yksinäiseksi ja turvattomaksi itsensä kokeva on vaarassa syrjäytyä. Osallisuus merkitsee yhteisistä asioista päättämistä, mukanaoloa ja vaikuttamista sekä yhteisen hyvän rakentamista. Aidosti asiakaslähtöinen palvelujen kehittäminen edistää osallisuutta. Tällöin asiakas on itse aktiivinen kehittäjä yhdessä palveluntarjoajan kanssa. Asiakaslähtöinen ja osallistava toiminta on esteetöntä ja helposti saatavilla.

Opinnäytetyömme tavoite oli edistää ikäihmisten osallisuutta sekä hyvinvointia ja terveyttä. Projektin tarkoituksena oli luoda yhdessä Ikäihmisten olohuoneen kävijöiden kanssa heidän tarpeisiinsa kohdennettua hyvinvointia ja terveyttä edistävää toimintaa Oulun keskustassa ja Tuirassa kesällä 2017. Toiminnan lähtökohtana oli saada ikäihmisten oma ääni kuuluviin, jonka tuloksena syntyi opinnäytetyömme tuotos, Hyvinvointikammari.

Opinnäytetyön alussa molemmilla Ikäihmisten olohuoneilla järjestetyillä ryhmäkeskustelutuokiolla kävijät saivat kertoa omat ideansa Hyvinvointikammarin sisällöstä. Toiminnallisena opinnäytetyönä toteutettua Hyvinvointikammaria pidettiin yhteensä kuusi kertaa ja jokaiselta kerralta kerättiin palautetta toiminnan kehittämiseksi ja osallisuuden vahvistamiseksi.

Ikäihmisten äänen saaminen kuuluviin alun ideoinnista kehitysideoihin asti osoitti, että osallistavaa toiminnan kehittämistä ikäihmisille on tarpeellista hyödyntää monissa muissakin ikäihmiselle suunnatuissa palveluissa. Näin ollen ikäihmisten motivaatio oman terveyden ja toimintakyvyn ylläpitämiseen vahvistuu ja he kokevat tulevansa kuulluksi ja ymmärretyiksi. Entistä osallistavampi toiminta esimerkiksi ruoanlaiton ja yhteislaulun merkeissä terveyttä edistävien aiheiden ympärillä on Hyvinvointikammarilla jatkossa toivottua.

Hyvinvointikammarin hyödyntämismahdollisuudet tulee laajentaa muihinkin sosiaali- ja terveysalan tutkinto-ohjelmiin. Näin ollen ikäihmiset saavat yksityiskohtaisempaa opastusta toivomistaan aiheista ja opiskelijat kokemusta osallistavasta ohjauksesta. Oman ammatillisen oppimisen kannalta toiminnallinen projekti on ollut antoisa. Palautteen saaminen ikäihmisiltä ja sen huomioiminen toivat aidon osallisuuden. Tällöin myös vuorovaikutus on avointa ja kaksisuuntaista.

Finnish population is aging, and noticeable part of the elderly suffers from loneliness. Loneliness is known for having a negative effect on well-being and health. The person feeling lonely and unsafe is in danger of being socially excluded. Engagement of elderly contributes to mutual decision-making, the feeling of being on board and having effect on the mutual well-being development. Delivering true customer-oriented services demands engagement, as the customer himself is active developer together with the service provider. Customer-oriented and committed activity is easy to access and unobstructed.

Our thesis’s purpose was to improve elderly engagement as well as their well-being and health. The project’s goal was to create, together with Ikäihmisten olohuone’s visitors, a service based on their needs and improving their well-being and health in Oulu’s centre and Tuira during the summer of 2017. The activity’s starting point was to get the elderly’s voice out and the end result gave birth to our thesis’s outcome, Well-being room.

At the beginning we arranged a group discussion at both Ikäihmisten olohuone, where the visitors could share their own ideas about the content of Well-being room. The latter also performed as a functional thesis and it was held six times, as every time feedback was gathered for the further development of the activity.

Gathering elderlies’ experience and feedback has shown that their personal involvement in the development of activities is also recommended for many other age-sensitive services. The motivation of elderly to maintain their own health and functional capacity was strengthened and they felt they have been heard and understood. More participatory action, such as cooking and community singing, also the topics of health promotion, are the desirable topics of the Well-being room for the future.

The opportunities for exploiting the Well-being room should be extended to other social and health care degree programs. Hence, elderly will get more detailed guidance on the topics they wish, and students will experience better participatory guidance. From the point of view of professional learning, having a functional project like this is very rewarding. Receiving feedback from the elderly and taking it into consideration is a genuine two-way collaboration that is open and bidirectional.