AWP-FI- ja AWC-FI-työkyvyn arviointimenetelmät : käsikirjojen ja pisteytyslomakkeiden laadun varmistaminen toimintaterapeuttien näkökulmasta
Holmström, Eerika; Troberg, Ulla (2018)
Holmström, Eerika
Troberg, Ulla
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018090514888
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018090514888
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tarkasteltiin kahden työkyvyn arviointimenetelmän suomenkielisten käsikirjojen ja pisteytyslomakkeiden tutkimusversioiden käytettävyyttä ja kulttuurista soveltuvuutta. Nämä arviointimenetelmät Työsuorituksen arviointi Assessment of Work Performance AWP ja Työtehtävän ominaispiirteiden arviointi Assessment of Work Characteristics AWC on alun perin kehitetty Ruotsissa.
Opinnäytetyö oli osa AWP-FI- ja AWC-FI-arviointimenetelmien laadun varmistamisen tutkimusta, joka toteutetaan Metropolia Ammattikorkeakoulun ja Linköpingin yliopiston yhteistyönä vuosina 2017 - 2020. Tutkimusryhmä saa opinnäytetyöstämme tietoa AWP-FI-ja AWC-FI-arviointimenetelmien käsikirjojen ja lomakkeiden kehittämistä varten. Yhteistyökumppanina opinnäytetyössä toimi Metropolia Ammattikorkeakoulun tutkimusryhmän lisäksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS).
Opinnäytetyön teoreettisena pohjana käytettiin Nielsenin käytettävyyden teoriaa ja Beaton, Bombardier & Guilleminin määrittelemiä kulttuurisen soveltuvuuden ulottuvuuksien käsitteitä. Lisäksi opinnäytetyöhön vaikuttivat teoriat Inhimillisen toiminnan mallista sekä toimintaterapian arviointiprosessista.
Opinnäytetyössä noudatettiin laadullisen tutkimuksen periaatteita, ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin sähköistä kyselylomaketta sekä AWP-FI- ja AWC-FI-koulutuspäiviltä kerättyä materiaalia (muistiinpanot ja Padlet-kysely). Opinnäytetyössä käytettyjen teorioiden pohjalta luotiin kyselylomake, joka lähetettiin kahdelletoista HUSissa työskentelevälle toimintaterapeutille. Heistä kahdeksan vastasi kyselyyn. Aineistomateriaali analysoitiin teorialähtöistä aineiston analyysia käyttäen. Analyysin tuotoksena laadittiin "Vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin" -osio AWP-FI- ja AWC-FI-arviointimenetelmien käsikirjoihin.
Kerätyn aineiston perusteella AWP-FI- ja AWC-FI-arviointimenetelmien käsikirjojen ja pisteytyslomakkeiden tutkimusversiot koettiin selkeiksi ja käyttökelpoisiksi. Suurin osa kyselytutkimuslomakkeeseen vastanneista toimintaterapeuteista aikoo käyttää ainakin toista arviointimenetelmää työssään jatkossa. Jatkokehittämisaiheeksi nousi asiakasesimerkkien laatiminen käsikirjoihin helpottamaan arviointimenetelmien käyttöönottoa.
Opinnäytetyö oli osa AWP-FI- ja AWC-FI-arviointimenetelmien laadun varmistamisen tutkimusta, joka toteutetaan Metropolia Ammattikorkeakoulun ja Linköpingin yliopiston yhteistyönä vuosina 2017 - 2020. Tutkimusryhmä saa opinnäytetyöstämme tietoa AWP-FI-ja AWC-FI-arviointimenetelmien käsikirjojen ja lomakkeiden kehittämistä varten. Yhteistyökumppanina opinnäytetyössä toimi Metropolia Ammattikorkeakoulun tutkimusryhmän lisäksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS).
Opinnäytetyön teoreettisena pohjana käytettiin Nielsenin käytettävyyden teoriaa ja Beaton, Bombardier & Guilleminin määrittelemiä kulttuurisen soveltuvuuden ulottuvuuksien käsitteitä. Lisäksi opinnäytetyöhön vaikuttivat teoriat Inhimillisen toiminnan mallista sekä toimintaterapian arviointiprosessista.
Opinnäytetyössä noudatettiin laadullisen tutkimuksen periaatteita, ja aineistonkeruumenetelmänä käytettiin sähköistä kyselylomaketta sekä AWP-FI- ja AWC-FI-koulutuspäiviltä kerättyä materiaalia (muistiinpanot ja Padlet-kysely). Opinnäytetyössä käytettyjen teorioiden pohjalta luotiin kyselylomake, joka lähetettiin kahdelletoista HUSissa työskentelevälle toimintaterapeutille. Heistä kahdeksan vastasi kyselyyn. Aineistomateriaali analysoitiin teorialähtöistä aineiston analyysia käyttäen. Analyysin tuotoksena laadittiin "Vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin" -osio AWP-FI- ja AWC-FI-arviointimenetelmien käsikirjoihin.
Kerätyn aineiston perusteella AWP-FI- ja AWC-FI-arviointimenetelmien käsikirjojen ja pisteytyslomakkeiden tutkimusversiot koettiin selkeiksi ja käyttökelpoisiksi. Suurin osa kyselytutkimuslomakkeeseen vastanneista toimintaterapeuteista aikoo käyttää ainakin toista arviointimenetelmää työssään jatkossa. Jatkokehittämisaiheeksi nousi asiakasesimerkkien laatiminen käsikirjoihin helpottamaan arviointimenetelmien käyttöönottoa.