Automaattisten hätäjarrutusjärjestelmien (AEB) testi- ja arviointimenetelmän kehitys
Hakala, Rasmus (2018)
Hakala, Rasmus
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018091915251
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018091915251
Tiivistelmä
Tämän insinöörityön aiheena oli kehittää Tekniikan Maailmalle (TM) automaattisten hätäjarrutusjärjestelmien (AEB) testi- ja arviointimenetelmä. Tavoitteena oli, että testi perustuu liikenteessä esiintyviin todellisiin vaaratilanteisiin ja tuottaa vertailukelpoisia tuloksia. Lisävaatimuksia olivat helppokäyttöisyys ja kustannustehokkuus. Tulevaisuudessa tapahtuvaa kehitystä ajatellen oli mahdollistettava testitilanteiden ja arviointikriteerien päivitys.
Työn aluksi perehdyttiin AEB-järjestelmien toimintaan sekä niissä hyödynnettävään anturitekniikkaan. Lisäksi perehdyttiin nykyisiin AEB-testeihin, joista Euro NCAP:n testit osoittautuivat kaikkein monipuolisimmiksi. Näiden lisäksi tutustuttiin tietoihin Suomen liikenneonnettomuuksista.
Tärkeä osa työn toteutusta olivat alustavien suunnitelmien perusteella tehdyt AEB-testit, joita tehtiin sekä talvi- että kesäolosuhteissa. Nämä käytännön testit nostivat esiin kysymyksiä sekä selkeästi parannusta vaativia seikkoja testimenetelmässä. Kysymyksiin jouduttiin etsimään vastauksia muun muassa haastattelemalla suomalaisia ja eurooppalaisia autoalan ammattilaisia.
Olennainen havainto työn aikana oli, että vuosittain Suomessa kuolee jalankulkijoiden ja henkilöautojen välisissä onnettomuuksissa merkittävästi enemmän ihmisiä kuin peräänajoissa. Siksi AEB-testiin on tärkeää sisällyttää jalankulkijatunnistusta testaavia tilanteita. Jalankulkijanuken on tuotettava ihmistä muistuttava heijaste tutkalle, sillä jalankulkijan tunnistuksessa hyödynnetään kameran lisäksi myös tutkaa. Oikeanlaisen jalankulkijanuken kehitys vaatii lisää työtä. Lisäksi autojen jalankulkijaa suojaavat turvalaitteet, kuten aktiivinen konepelti, on mahdollisesti kytkettävä pois käytöstä testin ajaksi.
Työn tuloksena valmistui testi- ja arviointimenetelmä AEB-järjestelmien testaamiseksi peräänajotilanteissa sekä talvi- että kesäolosuhteissa. Testimenetelmä otettiin käyttöön alkusyksystä 2018, ja ensimmäistä kertaa AEB-testi vaikuttaa arviointiin autojen vertailutestissä TM:n numerossa 20/2018.
Työn aluksi perehdyttiin AEB-järjestelmien toimintaan sekä niissä hyödynnettävään anturitekniikkaan. Lisäksi perehdyttiin nykyisiin AEB-testeihin, joista Euro NCAP:n testit osoittautuivat kaikkein monipuolisimmiksi. Näiden lisäksi tutustuttiin tietoihin Suomen liikenneonnettomuuksista.
Tärkeä osa työn toteutusta olivat alustavien suunnitelmien perusteella tehdyt AEB-testit, joita tehtiin sekä talvi- että kesäolosuhteissa. Nämä käytännön testit nostivat esiin kysymyksiä sekä selkeästi parannusta vaativia seikkoja testimenetelmässä. Kysymyksiin jouduttiin etsimään vastauksia muun muassa haastattelemalla suomalaisia ja eurooppalaisia autoalan ammattilaisia.
Olennainen havainto työn aikana oli, että vuosittain Suomessa kuolee jalankulkijoiden ja henkilöautojen välisissä onnettomuuksissa merkittävästi enemmän ihmisiä kuin peräänajoissa. Siksi AEB-testiin on tärkeää sisällyttää jalankulkijatunnistusta testaavia tilanteita. Jalankulkijanuken on tuotettava ihmistä muistuttava heijaste tutkalle, sillä jalankulkijan tunnistuksessa hyödynnetään kameran lisäksi myös tutkaa. Oikeanlaisen jalankulkijanuken kehitys vaatii lisää työtä. Lisäksi autojen jalankulkijaa suojaavat turvalaitteet, kuten aktiivinen konepelti, on mahdollisesti kytkettävä pois käytöstä testin ajaksi.
Työn tuloksena valmistui testi- ja arviointimenetelmä AEB-järjestelmien testaamiseksi peräänajotilanteissa sekä talvi- että kesäolosuhteissa. Testimenetelmä otettiin käyttöön alkusyksystä 2018, ja ensimmäistä kertaa AEB-testi vaikuttaa arviointiin autojen vertailutestissä TM:n numerossa 20/2018.