Oppijalähtöisyys laulupedagogiikassa : Laulupedagogien käsityksiä dialogisuuden mahdollisuuksista

Abstract

Monille mielikuva musiikin opiskelemisesta on kurinalaista harjoittelemista ja laulu- tai soittotunneilla suoriutumista. Musiikkiharrastuksen pariin hakeudutaan usein jo nuorena ja opetus näyttäytyy ylhäältä alaspäin tapahtuvana mestari–kisälli-mallin soveltamisena. Opetuksen suunnittelu ja sisältö ovat useimmiten täysin opettajan vastuulla.

Tämän opinnäytetyön tavoitteena on tutkia dialogiin pohjautuvaa oppijalähtöistä pedagogiikkaa laulun pedagogisoinnissa. Työn teoreettinen viitekehys nojautuu opetushallituksen julkaisuun Musiikkipedagogiikan käsikirja: Vuorovaikutus ja kohtaaminen musiikinopetuksessa (2013) sekä vallalla olevaan pedagogiseen ajatteluun oppijan aktiivisuuden ja vastuullisuuden tukemisesta pedagogisen vuorovaikutuksen keinoin. Teoreettisen viitekehyksen tueksi haastattelen tutkielmassani kahta laulupedagogia heidän laulupedagogisesta näkemyksestään. Analysoin aineiston teoriaohjattua aineistolähtöistä menetelmää soveltaen.

Tutkimustulosten mukaan dialogisuus laulunopetuksessa näyttäytyy laulunopettajan ja laulajan välisenä tasavertaisena vuorovaikutuksena prosessissa, missä molemmat osapuolet kunnioittavat toinen toistaan. Dialogisuus edellyttää, mutta myös synnyttää, yhteistä kielentämistä. Dialogin toteutuminen vaatii keskinäistä luottamusta ja yhteistä halua olla dialogissa. Tulosten perusteella oppijalähtöisyyden voidaan todeta näyttäytyvän laulunopetuksessa laulajan aktiivisena osallistamisena opetuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Kokonaisuutena tutkimus tarjoaa ajankohtaista näkökulmaa laulun pedagogisointiin oppijalähtöisyyttä ja dialogisuutta soveltavan vapauttavan laulupedagogiikan näkökulmasta.

Thousands of singing and instrument lessons are given on a weekly basis. To many participants the image of studying music appears as disciplined practising and being able to perform through the singing or instrument lessons. Usually the musical studies start at an early age and the studying seems to be implemented by applying the master-apprentice model. The planning and the contents of the studies are usually completely decided by the teacher.

The goal of this thesis was to investigate dialogue based student-centered pedagogy in singing. The theory base leans on the prevalent pedagogical thoughts of supporting the student’s activity and responsibility through pedagogical interaction. In the analysis, the qualitative analysis methods were applied.

According to the results, dialogue in singing pedagogy appears in equal and respectful interaction between the teacher and the singer. A dialogue requires, but also creates, shared languaging. A dialogue requires mutual trust between the teacher and the student and also mutual will to be in the dialogue. According to the results, actively including the student in the planning and the execution of the studies are essential in student-centered pedagogy.

The thesis offers topical views of dialogue in student-centered singing pedagogy.