Asemakaavojen havainnollistamisen kehittäminen
Ylimäki, Jani (2018)
Ylimäki, Jani
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2018
Creative Commons Attribution-ShareAlike 1.0 Suomi
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018100415666
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018100415666
Tiivistelmä
Tässä insinöörityössä on tarkoitus tutkia laajennetun todellisuuden käyttämistä asemakaavoituksen havainnollistamisessa.
Insinöörityössä tutkittiin vedä ja pudota -tyyppisiä valmiita laajennetun todellisuuden sovelluksia, jotka olivat yhteensopivia Esrin CityEngine-sovelluksen kanssa. Tutkituista sovelluksista valittiin yksi käytännön kokeiluun, joka liittyi todelliseen kaavahankkeeseen. Käytännön kokeilussa asemakaavakarttaa pyrittiin havainnollistamaan laajennetun todellisuuden avulla. Tulevia rakennuksia pyrittiin havainnollistamaan myös rakennusten todellisessa sijainnissa ja niiden todellisessa mittakaavassa.
Käytännön kokeilussa luotiin 3D-mallit CityEnginellä. 3D-mallit sisälsivät ympäristön rakennukset, kasvillisuuspisteet sekä uudet tulevat rakennukset. Mallit vietiin laajennetun todellisuuden sovellukseen. Laajennetun todellisuuden sovelluksessa asetettiin kaavakartta tunnisteeksi. Rakennukset asetettiin kaavakartan päälle, niin että rakennukset ja kasvillisuus pisteet olivat kartan päällä, niiden todellisilla paikoillaan. Kun käyttäjä skannaa laajennetun todellisuuden sovelluksella kaavakarttaa, ilmestyvät 3D-mallit näyttöpäätteeseen kaavakartan päälle. Suunnittelualueen naapureille ja lähialueelle lähetettiin laajennetun todellisuuden käyttöohjeet nähtävilläolosta tiedottavan kirjeen mukana. Ohjeet lisättiin myös internetiin Keravan kaupungin sivuille.
Insinöörityön tulokset vastasivat odotuksia osittain. Reunaehdot täyttäviä laajennetun todellisuuden sovelluksia löytyi kaksi. Kumpikaan löydetyistä sovelluksesta ei hyödyntänyt GPS-paikannusta tunnistuksessa, joten rakennuksien esittäminen todellisessa sijainnissa ja todellisessa mittakaavassa ei onnistunut. Laajennetun todellisuuden sovelluksilla pystytään nykyaikana kuitenkin havainnollistamaan kaavakarttoja näyttävästi. Kaavakartan havainnollistaminen voi auttaa osallisia ymmärtämään paremmin, mitä kaavalla ollaan tekemässä. Laajennetun todellisuuden tuleminen kaavoitukseen vaatii vielä sovellusten kehittämistä. Kun vedä ja pudota -tyylisiin laajennetun todellisuuden sovelluksiin tulevaisuudessa lisätään GPS-tunnistus, sovelluksilla saatu hyöty vastaa paremmin asemakaavoituksen tarvetta. Sovelluksien täytyy kehittymisen jälkeenkin olla helppokäyttöisiä sekä käyttäjien että sisällön luojien näkökulmista, muuten kuntien ja käyttäjien resurssit eivät riitä tekniikan käyttöönottamiseen. Laajennetun todellisuuden käytön esteenä voi olla myös sovelluskehittäjien olematon markkinointi kuntien suuntaan.
Insinöörityössä tutkittiin vedä ja pudota -tyyppisiä valmiita laajennetun todellisuuden sovelluksia, jotka olivat yhteensopivia Esrin CityEngine-sovelluksen kanssa. Tutkituista sovelluksista valittiin yksi käytännön kokeiluun, joka liittyi todelliseen kaavahankkeeseen. Käytännön kokeilussa asemakaavakarttaa pyrittiin havainnollistamaan laajennetun todellisuuden avulla. Tulevia rakennuksia pyrittiin havainnollistamaan myös rakennusten todellisessa sijainnissa ja niiden todellisessa mittakaavassa.
Käytännön kokeilussa luotiin 3D-mallit CityEnginellä. 3D-mallit sisälsivät ympäristön rakennukset, kasvillisuuspisteet sekä uudet tulevat rakennukset. Mallit vietiin laajennetun todellisuuden sovellukseen. Laajennetun todellisuuden sovelluksessa asetettiin kaavakartta tunnisteeksi. Rakennukset asetettiin kaavakartan päälle, niin että rakennukset ja kasvillisuus pisteet olivat kartan päällä, niiden todellisilla paikoillaan. Kun käyttäjä skannaa laajennetun todellisuuden sovelluksella kaavakarttaa, ilmestyvät 3D-mallit näyttöpäätteeseen kaavakartan päälle. Suunnittelualueen naapureille ja lähialueelle lähetettiin laajennetun todellisuuden käyttöohjeet nähtävilläolosta tiedottavan kirjeen mukana. Ohjeet lisättiin myös internetiin Keravan kaupungin sivuille.
Insinöörityön tulokset vastasivat odotuksia osittain. Reunaehdot täyttäviä laajennetun todellisuuden sovelluksia löytyi kaksi. Kumpikaan löydetyistä sovelluksesta ei hyödyntänyt GPS-paikannusta tunnistuksessa, joten rakennuksien esittäminen todellisessa sijainnissa ja todellisessa mittakaavassa ei onnistunut. Laajennetun todellisuuden sovelluksilla pystytään nykyaikana kuitenkin havainnollistamaan kaavakarttoja näyttävästi. Kaavakartan havainnollistaminen voi auttaa osallisia ymmärtämään paremmin, mitä kaavalla ollaan tekemässä. Laajennetun todellisuuden tuleminen kaavoitukseen vaatii vielä sovellusten kehittämistä. Kun vedä ja pudota -tyylisiin laajennetun todellisuuden sovelluksiin tulevaisuudessa lisätään GPS-tunnistus, sovelluksilla saatu hyöty vastaa paremmin asemakaavoituksen tarvetta. Sovelluksien täytyy kehittymisen jälkeenkin olla helppokäyttöisiä sekä käyttäjien että sisällön luojien näkökulmista, muuten kuntien ja käyttäjien resurssit eivät riitä tekniikan käyttöönottamiseen. Laajennetun todellisuuden käytön esteenä voi olla myös sovelluskehittäjien olematon markkinointi kuntien suuntaan.