Synnytyssairaalasta varhain kotiutuneiden perheiden kokemuksia ja odotuksia synnytyksen jälkeisestä tuesta : Kuvaileva kirjallisuuskatsaus
Marttila, Kaisa; Rova, Meri (2018)
Marttila, Kaisa
Rova, Meri
Oulun ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018100515722
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018100515722
Tiivistelmä
Synnytyksen jälkeiset hoitoajat ovat lyhentyneet viimeisten vuosikymmenien aikana niin Suomessa kuin kansainvälisesti, mikä asettaa uudenlaisia haasteita perheiden tukemiselle.
Suomessa lyhytjälkihoitoisesta synnytyksestä eli LYSY:stä puhutaan, kun äiti ja vastasyntynyt kotiutuvat sairaalasta alle 48 tunnin kuluttua synnytyksestä. Polikliinisessä synnytyksessä kotiutuminen tapahtuu jo 6 tunnin kuluttua synnytyksestä. Varhaiseen kotiutumiseen liittyvät kriteerit ja käytännöt vaihtelevat paikkakunnittain ja sairaaloittain. Varhain synnytyssairaalasta kotiutuvien perheiden tuen tarpeita ei ole Suomessa juuri tutkittu.
Tutkimuksemme tarkoituksena on kuvata synnytyssairaalasta varhain kotiutuneiden perheiden ja hoitohenkilökunnan kokemuksia erilaisista tukimuodoista sekä kartoittaa, minkälaisia synnytyksen jälkeiseen tukeen liittyviä toiveita ja odotuksia varhain kotiutuneilla perheillä on. Tavoitteena on tunnistaa vaikuttavia tapoja tukea synnyttäneitä perheitä ja näin kehittää hoitotyötä vastaamaan paremmin perheiden tarpeita. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena ja sen aineisto muodostui kansainvälisistä, vertaisarvioiduista tutkimuksista.
Tutkimuksen mukaan perheet kokivat synnytyssairaalassa annetuen tuen hyödyllisenä, mutta riittämättömänä, epäjohdonmukaisena ja ei-yksilöllisenä. Puhelintukeen verrattuna telelääketieteen käyttö madalsi kynnystä ottaa yhteyttä hoitavaan tahoon. Perheet odottava tuen olevan yksilöllistä, helposti saatavilla olevaa, käytännöllistä, ympärivuorokautista ja johdonmukaista. Lisäksi perheet toivovat ammattilaisten olevan aloitteellisia tuen tarjoamisessa.
Erityisesti kotikäynneillä oli monia perheen turvallisuuden tunnetta ja hyvinvointia lisääviä vaikutuksia. Vanhempien tulee voida itse vaikuttaa kotiutumisen ajankohtaan ja luottaa synnytyksen jälkeiseen seurantajärjestelmään. Erityistä huomiota on kiinnitettävä perheen sosiaaliseen tukiverkostoon.
Sähköisten palveluiden hyödynnettävyyttä tulee tutkia jatkossa, ja kehittää synnytyssairaalasta varhain kotiutuville perheille soveltuvia ratkaisuja. Palveluja kehitettäessä erityistä huomiota tulee kiinnittää yksilöllisyyteen. Kotikäynnit puoltavat edelleen paikkaansa, ja niitä tulee järjestää synnyttäneiden perheisiin jatkossakin. Kotikäyntien lisäksi myös käytännön kotiapua tarvitaan monessa synnytyssairaalasta varhain kotiutuneessa perheessä.
Suomessa lyhytjälkihoitoisesta synnytyksestä eli LYSY:stä puhutaan, kun äiti ja vastasyntynyt kotiutuvat sairaalasta alle 48 tunnin kuluttua synnytyksestä. Polikliinisessä synnytyksessä kotiutuminen tapahtuu jo 6 tunnin kuluttua synnytyksestä. Varhaiseen kotiutumiseen liittyvät kriteerit ja käytännöt vaihtelevat paikkakunnittain ja sairaaloittain. Varhain synnytyssairaalasta kotiutuvien perheiden tuen tarpeita ei ole Suomessa juuri tutkittu.
Tutkimuksemme tarkoituksena on kuvata synnytyssairaalasta varhain kotiutuneiden perheiden ja hoitohenkilökunnan kokemuksia erilaisista tukimuodoista sekä kartoittaa, minkälaisia synnytyksen jälkeiseen tukeen liittyviä toiveita ja odotuksia varhain kotiutuneilla perheillä on. Tavoitteena on tunnistaa vaikuttavia tapoja tukea synnyttäneitä perheitä ja näin kehittää hoitotyötä vastaamaan paremmin perheiden tarpeita. Tutkimus toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena ja sen aineisto muodostui kansainvälisistä, vertaisarvioiduista tutkimuksista.
Tutkimuksen mukaan perheet kokivat synnytyssairaalassa annetuen tuen hyödyllisenä, mutta riittämättömänä, epäjohdonmukaisena ja ei-yksilöllisenä. Puhelintukeen verrattuna telelääketieteen käyttö madalsi kynnystä ottaa yhteyttä hoitavaan tahoon. Perheet odottava tuen olevan yksilöllistä, helposti saatavilla olevaa, käytännöllistä, ympärivuorokautista ja johdonmukaista. Lisäksi perheet toivovat ammattilaisten olevan aloitteellisia tuen tarjoamisessa.
Erityisesti kotikäynneillä oli monia perheen turvallisuuden tunnetta ja hyvinvointia lisääviä vaikutuksia. Vanhempien tulee voida itse vaikuttaa kotiutumisen ajankohtaan ja luottaa synnytyksen jälkeiseen seurantajärjestelmään. Erityistä huomiota on kiinnitettävä perheen sosiaaliseen tukiverkostoon.
Sähköisten palveluiden hyödynnettävyyttä tulee tutkia jatkossa, ja kehittää synnytyssairaalasta varhain kotiutuville perheille soveltuvia ratkaisuja. Palveluja kehitettäessä erityistä huomiota tulee kiinnittää yksilöllisyyteen. Kotikäynnit puoltavat edelleen paikkaansa, ja niitä tulee järjestää synnyttäneiden perheisiin jatkossakin. Kotikäyntien lisäksi myös käytännön kotiapua tarvitaan monessa synnytyssairaalasta varhain kotiutuneessa perheessä.