Kouluterveydenhuollon toiminta nuorten syrjäytymisen ehkäisemisessä : katsaus kirjallisuuteen
Lampinen, Anni; Mäkinen, Laura (2018)
Lampinen, Anni
Mäkinen, Laura
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018100915817
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018100915817
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, mitkä tekijät johtavat nuorten syrjäytymiseen ja millaisia keinoja kouluterveydenhoitajalla on ehkäistä nuorten syrjäytymistä. Tavoitteena oli tuottaa hyödyllistä ja ajankohtaista tietoa käyttöön Matti – Miesten matkat työhön -hankkeelle, joka toimi opinnäytetyön tilaajana. Katsauksen tulokset vastaavat kysymyksiin: Miten tunnistaa syrjäytymisvaarassa oleva nuori kouluterveydenhuollossa ja miten kouluterveydenhoitaja voi ehkäistä nuorten syrjäytymistä?
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevan kirjallisuuskatsauksen muodossa. Aineisto kerättiin systemaattisella tiedonhaulla eri tietokantoja hyödyntäen, ja sitä täydennettiin manuaalisella haulla. Aineistoksi valikoitui yhteensä 13 tutkimusta viimeisen 10 vuoden ajalta. Aineisto koostui 11 vertaisarvioidusta tutkimusartikkelista sekä kahdesta suomalaisesta väitöskirjasta. Aineisto analysoitiin induktiivisesti eli aineistolähtöisesti sisällönanalyysin menetelmällä.
Tulokset osoittavat, että syrjäytymisen riskitekijät ovat moninaisia ja kasautuvat tyypillisesti ajan mittaan. Ongelmat ihmissuhteissa, psyykkiset ongelmat, huonot terveystottumukset ja ongelmallinen perhetausta osoittautuivat syrjäytymisriskiä lisääviksi tekijöiksi. Miehet korostuivat syrjäytyneissä. Syrjäytymistä ennaltaehkäistävässä työssä tulee huomioida nuoren voimavarojen vahvistaminen, moniammatillinen yhteistyö, perheen tukeminen, poisjäävien huomiointi sekä riskitekijöiden varhainen tunnistaminen ja niihin puuttuminen. Syrjäytymisvaarassa olevat nuoret tarvitsevat erityistä, kohdennettua tukea ammattilaiselta. Nuoret kokevat kouluterveydenhoitajan vastaanoton tärkeäksi matalan kynnyksen paikaksi.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että riskitekijöitä nuorten syrjäytymiseen on monia. Syrjäytymisen ehkäiseminen on ensisijaisesti varhaista puuttumista, ongelmien tunnistamista ja nuoren voimavarojen tukemista. Kouluterveydenhoitaja voi ammattitaidollaan ja työmenetelmillään olla mukana syrjäytymisen ehkäisemisessä. Lisäksi tarvitaan kouluyhteisön kehittämistä ja moniammatillista, saumatonta yhteistyötä. Tuloksia voidaan hyödyntää Matti -hankkeessa. Jatkotutkimusehdotuksenamme on tutkia sitä, miten nuoria miehiä voisi paremmin tukea ja minkälaisia vaikutuksia erilaisilla nuoriin kohdistuneilla hankkeilla ja tukitoimilla on saavutettu.
Opinnäytetyö toteutettiin kuvailevan kirjallisuuskatsauksen muodossa. Aineisto kerättiin systemaattisella tiedonhaulla eri tietokantoja hyödyntäen, ja sitä täydennettiin manuaalisella haulla. Aineistoksi valikoitui yhteensä 13 tutkimusta viimeisen 10 vuoden ajalta. Aineisto koostui 11 vertaisarvioidusta tutkimusartikkelista sekä kahdesta suomalaisesta väitöskirjasta. Aineisto analysoitiin induktiivisesti eli aineistolähtöisesti sisällönanalyysin menetelmällä.
Tulokset osoittavat, että syrjäytymisen riskitekijät ovat moninaisia ja kasautuvat tyypillisesti ajan mittaan. Ongelmat ihmissuhteissa, psyykkiset ongelmat, huonot terveystottumukset ja ongelmallinen perhetausta osoittautuivat syrjäytymisriskiä lisääviksi tekijöiksi. Miehet korostuivat syrjäytyneissä. Syrjäytymistä ennaltaehkäistävässä työssä tulee huomioida nuoren voimavarojen vahvistaminen, moniammatillinen yhteistyö, perheen tukeminen, poisjäävien huomiointi sekä riskitekijöiden varhainen tunnistaminen ja niihin puuttuminen. Syrjäytymisvaarassa olevat nuoret tarvitsevat erityistä, kohdennettua tukea ammattilaiselta. Nuoret kokevat kouluterveydenhoitajan vastaanoton tärkeäksi matalan kynnyksen paikaksi.
Johtopäätöksenä voidaan todeta, että riskitekijöitä nuorten syrjäytymiseen on monia. Syrjäytymisen ehkäiseminen on ensisijaisesti varhaista puuttumista, ongelmien tunnistamista ja nuoren voimavarojen tukemista. Kouluterveydenhoitaja voi ammattitaidollaan ja työmenetelmillään olla mukana syrjäytymisen ehkäisemisessä. Lisäksi tarvitaan kouluyhteisön kehittämistä ja moniammatillista, saumatonta yhteistyötä. Tuloksia voidaan hyödyntää Matti -hankkeessa. Jatkotutkimusehdotuksenamme on tutkia sitä, miten nuoria miehiä voisi paremmin tukea ja minkälaisia vaikutuksia erilaisilla nuoriin kohdistuneilla hankkeilla ja tukitoimilla on saavutettu.