Pelastushelikopterin vinssaustoiminta : Nostovälineiden fysiologiset vaikutukset

Abstract

Vartiolentolaivueen vinssaustoiminnan menetelmällinen ohjeistus perustuu pääsääntöisesti vinssaustoiminnan toteuttamiseen ja lento- sekä työturvallisuuden toteutumiseen. Vinssaustoiminnan menetelmiin liittyvää ohjeistusta voisi tarkentaa suosituksilla, jotka huomioivat nostovälineiden fysiologiset vaikutukset pelastettavaan vinssaustoiminnan prosessissa.

Opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata Vartiolentolaivueen pelastushelikoptereiden pelastustoiminnassa käytettäviä nostovälineitä ja nostovälineiden fysiologisia vaikutuksia pelastettavaan. Tavoitteena on edistää suositusten kehittämistä Vartiolentolaivueen vinssaustoiminnan prosessissa.

Opinnäytetyö toteutettiin kirjallisuuskatsauksena kansainvälisistä tutkimusartikkeleista, järjestelmällisistä tutkimuskatsauksista, aihetta tukevasta kirjallisuudesta ja onnettomuustutkintaraportista. Tiedonhaku toteutettiin pääsääntöisesti manuaalisella tiedonhaulla internetin hakukoneista, PubMed- ja ResearchGate tietokannoista sekä kansainvälistä ammatillista verkostoa hyödyntäen.

Kansainväliset tutkimukset osoittavat vinssaustoiminnassa käytettävien nostovälineiden aiheuttavan merkittäviäkin rasitteita pelastettavan hengitys- ja verenkiertoelimistöön. Nostovälineet vaarantavat potentiaalisesti pelastettavan turvallisuutta, ellei vinssaustoiminnan prosessissa huomioida nostovälineiden mahdollisia fysiologisia rasitteita. Pelastusteknisistä syistä tai haastavien olosuhteiden vuoksi nostovälineiden fysiologisten rasitteiden huomioiminen ei kuitenkaan aina ole mahdollista vinssaustoiminnan prosessissa.

Kansainvälisen tutkimustiedon hyödyntäminen Vartiolentolaivueen menetelmällisten suositusten kehittämisessä voi varmentaa vinssaustoiminnan turvallisuutta. Tutkimukseen perustuvan tiedon hyödyntäminen peruskoulutuksessa edistää helikopterimiehistöjen ymmärrystä nostovälineiden fysiologisista vaikutuksista kehittäen potilasturvallisuutta ja riskien hallintaa Vartiolentolaivueen pelastustoiminnassa.

Air Patrol Squadron´s standard operating procedures (SOP) for helicopter winch rescue operations are mostly based on conducting the winch operation itself in a way that it´s effective and safe for the helicopter and the crew. The SOP´s should be amplified with recommendations that take the physiological effects of winching equipment into account in the operational winching process.

The purpose of the thesis is to describe currently used winching equipment used by the Air Patrol Squadron and the physiological effects of most commonly used winching equipment. The aim is to promote further development of Air Patrol Squadron´s standard operating procedures relating to the operational winching process.

The thesis was implemented as a literature review from international research articles, research reviews, and from literature supporting the thesis. The information retrieval was generally conducted as a manual search from the internet search engines, PubMed and ResearchGate databases and by utilizing an international collegial network.

Researches relating directly to the physiological effects of winching equipment demonstrate significant strain to the respiratory and circulatory system. The winching equipment pose a risk to the patients or rescue´s health and security if the physiological strains of the winching equipment are not noted and understood by the rescue personnel. However, helicopter rescue scenarios can be challenging and complex in a way where the rescue method posing the highest physiological risk, may be the only practical option.

Utilizing the data from conducted researches at further development of Air Patrol Squadron´s standard operating procedures may enhance safety in the operational winching process. Utilizing evidence based data in the initial training may promote the understanding of physiological effects posed by the winching equipment.