Vuorovaikutus pedagogisena työkaluna varhaiskasvatuksen oppimisympäristöissä : Lastentarhanopettajien näkemyksiä fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen oppimisympäristön rakentumisesta

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tarkastella lastentarhanopettajien näkemyksiä Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden (2016) myötä tulleesta oppimisympäristön uudesta määrittelystä, sekä kuinka oppimisympäristön fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen ulottuvuus huomioidaan päiväkodin pedagogisessa toiminnassa lastentarhanopettajien mukaan. Vuorovaikutuksen keskeinen rooli varhaiskasvatuksen oppimisympäristöille nousi esiin merkityksellisenä syventyessämme oppimisympäristöjä käsittelevään tutkimukseen, joten olemme tarkastelleet tässä opinnäytetyössä myös vuorovaikutusta osana varhaiskasvatuksen oppimisympäristöjen rakentumista. Tavoitteena tällä opinnäytetyöllä on tuottaa käytännönläheistä tietoa siitä, kuinka oppimisympäristön ja vuorovaikutuksen mahdollisuuksia huomioidaan ja voidaan hyödyntää varhaiskasvatuksessa.

Opinnäytetyön aineisto kerättiin haastattelemalla lastentarhanopettajia kahdesta Helsingin kaupungin päiväkodista. Haastateltujen lastentarhanopettajien käsitys oppimisympäristöistä ja niiden tarjoamista mahdollisuuksista oli laaja ja monipuolinen. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet sekä Helsingin varhaiskasvatussuunnitelma oli heidän kertomansa mukaan sisäistetty ja asiakirjojen mukaista pedagogiikkaa toteutettiin oppimisympäristöjä luovasti käyttäen. Lastentarhanopettajien puheessa korostui myönteisen vuorovaikutuksen merkitys osana oppimisympäristön rakentumista. Psyykkistä ja sosiaalista oppimisympäristöä kerrottiin rakennettavan myönteiseen ilmapiiriin panostamalla, lapsilähtöistä toimintaa ja lasten osallisuutta hyödyntäen, sekä etenkin lapsen sensitiiviseen kohtaamiseen keskittyen. Lastentarhanopettajien mukaan myös vertaisvuorovaikutuksen tukeminen nähtiin tärkeänä.

Haasteena nähtiin resurssien riittävyys. Ajoittaisen riittämättömän henkilöstömäärän ja aikataulukiireiden koettiin heikentävän laadukkaan pedagogiikan toteuttamista. Lastentarhanopettajien kertomuksissa korostui luovien ratkaisujen ja hetkeen tarttumisen taidon merkitys pedagogisessa työssä. Saamamme haastatteluaineiston mukaan lastentarhanopettajien käsitykset oppimisympäristöistä mukailevat aiempaa tutkimusta. Oppimisympäristön rakentumiseen vaikuttavia muita syitä, kuten esimerkiksi resurssien merkitystä on syytä edelleen pohtia.

This Bachelor’s thesis studies, how the kindergarten teachers of the City of Helsinki are experiencing the newly defined term of learning environment, and how its physical, psychological and social reach is taken into account pedagogically in kindergartens. The emphasis of the discussion is on interaction, which has a central role in early childhood education and care and its learning environments. The aim of this Bachelor’s thesis is to produce practical information on how the possibilities of the learning environment and interaction can be utilized in early childhood education.

The data were collected by interviewing kindergarten teachers from two City of Helsinki kindergartens. The data indicated that kindergarten teachers had a broad, all-round understanding of the learning environments and the opportunities they have to offer. National Core Curriculum for Early Childhood Education and Care as well as the local curriculum of Helsinki, had been internalized and the pedagogy introduced in these documents was carried out with creative use of learning environments. In the interviews, the kindergarten teachers emphasized the importance of positive interaction as one of the building blocks of a learning environment. Physical and social learning environments were built by investing in positive ambiance, by taking into account the children’s needs and wishes, and, in particular, by focusing on the sensitive encountering of the children. According to the kindergarten teachers, it was also important to support the children’s peer interaction.

Limited resources were seen as a challenge. At times, the insufficient staff resources and the hectic schedule were seen as weakening factors to the quality of education. On the basis of the interviews, it became apparent that creative solutions as well as the ability to act in the moment, were seen as key factors in pedagogical work. The data indicate that kindergarten teachers’ conceptions of learning environments are more or less in line with earlier research but the lack of resources remains an issue to be further addressed. The data collected for this bachelor’s thesis enlightens kindergarten teachers’ conceptions of learning environments and their pedagogical use and even further, uncovers the challenges caused by limited resources.