Vanhempien näkemys kuulovammaisten lasten integraation onnistumisesta päiväkodeissa Helsingissä

Abstract

Opinnäytetyömme on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus kuulovammaisten lasten vanhempien näkemyksistä integraation onnistumisesta päiväkodeissa Helsingissä.

Opinnäytetyömme tavoitteena on selvittää, kuinka kuulovammaisten lasten integraatio toimii käytännössä, kuinka kuulovammainen lapsi pääsee päiväkotiyhteisönsä jäseneksi, sekä kuinka kuulovammaisen lapsen osallisuus toteutuu päiväkodissa Helsingissä. Tutkimusaineisto kerättiin nettikyselyllä, jonka vastauslinkkiä työelämän yhteistyökumppanimme KLVL ry jakoi jäsenilleen sekä sähköpostitse että Facebookin välityksellä kesä- ja heinäkuun aikana. Kyselystä tiedotettiin myös neljässä Facebook-ryhmässä. Kyselyyn vastasi 6 helsinkiläistä kuulovammaisten lasten perhettä. Kyselyn vastausten analysointiin käytimme teemoittelua.

Tuloksen mukaan suurin osa kuulovammaisista lapsista on integroituina lähipäiväkoteihin, joissa lapselle on rakennettu yksilöllisesti tarvitsemansa tuki. Vastauksista selvisi, että kuulovammaisten lasten vanhemmat eivät ole kokeneet saaneensa riittävästi tietoa mahdollisista tukitoimista tai apuvälineistä ja tiedon etsiminen on jäänyt vanhempien vastuulle. Myös henkilökunnan ohjeistaminen ja opastaminen apuvälineiden ja kuulovammaisen lapsen kanssa toimimisesta on jäänyt vanhempien vastuulle. Vanhemmat kokivat päiväkodin henkilökunnan vaihtuvuuden negatiivisena asiana, sillä henkilökunnan vaihtuvuuden takia tieto kuulovammaisen lapsen tukitoimista ei ole saavuttanut kaikkia päiväkodin työntekijöitä ja tämä vaikuttaa kuulovammaiseen lapseen kokonaisvaltaisesti. Vanhemmat kuitenkin näkivät kuulovammaisen lapsensa päässeen osaksi päiväkotiryhmänsä yhteisöä, sekä kokivat osallisuuden toteutuvan.

Johtopäätöksenä todettiin, että vanhemmat toivovat kuulovammaisille lapsilleen pienempiä ryhmiä, joissa olisi pysyvä viittomakielentaitoinen tai tukiviittomia taitava henkilökunta. Vanhemmilla esiintyi myös toiveita kuulovammaisten lasten omasta ryhmästä, jossa heillä olisi aiheeseen perehtynyt ja kouluttautunut henkilökunta sekä vertaistukea. Toisena isona asiana tutkimuksesta kävi ilmi, kuinka itsenäisesti vanhemmat joutuvat etsimään ja kyselemään tietoa tukitoimista sekä apuvälineistä. Erilaiset vertaistukiryhmät sekä kolmas sektori ovat olleet suurimpana tiedonlähteenä vanhemmille.

Our thesis is a qualitative survey about the integration of hearing-impaired children with in a day care center in Helsinki at a point of view of their parents..The aim of our thesis is to examine how the integration of children with a hearing-impairment works in practice, how a child with hearing -impairment can become a member of a community, and how the involvement of a hearing-impaired child occurs in a day care center in Helsinki.

The research material was collected through an online enquiry. Our co-operation partner KLVL ltd sent the link via an email address and via Facebook to their members during June and July 2018. The web survey was also announced in four different Facebook groups. Six hearing-impaired children’s families who live in Helsinki answered our questionnaire. We used the theme to analyze the responses of the web survey.

According to the results, the majority of children with hearing impairments are integrated into a day care center nearby home, where the child has been individually prepared? for the support they need. The responses revealed that the parents of the hearing impaired children did not have sufficient knowledge of any support or aids, and the search for information has remained the responsibility of parents. Guidance from the staff and guidance with assistive devices and the child with hearing-impairment are also the responsibility of the parents. The parents felt negative about the staff turnover of the day care center. When the staff changed, child support and care related issues were not informed to new staff and that affected the well-being of the child. The parents, however, saw their hearing-impaired children become a part of their community in day care center and felt that inclusion would be realized.

As a conclusion, it was found that the parents want smaller groups for children with permanent teachers who have good skills in sign language or supportive sing gestures. Parents also wish that children would have their own sign language group with the teachers who have knowledge how to support children with hearing-impaired. The second big aspect about the study was how independently the parents needs to search and ask for the support measures and tools. Different peer support groups and the third sector have been the largest source of information for the parents.