Kasvisten prosessoinnin vaikutus vuokaleivontaan
Karvinen, Antti (2018)
Karvinen, Antti
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018103016351
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018103016351
Tiivistelmä
Työn tarkoituksena oli tutkia kasvisten esikäsittelyjen vaikutusta vuokaleivonnassa. Tavoitteena oli selvittää eri esikäsittelyjen vaikutuksia leivottavuuteen, makuun, kokoon ja säilyvyyteen. Kasvisten määrä leivässä haluttiin olevan 30 % taikinasta. Tutkittaviksi kasviksiksi valikoitui peruna, porkkana ja härkäpapu. Valintaan vaikuttivat kasvisten sisältämät komponentit, markkinahinta ja saatavuus.
Työn alussa tehtiin kirjallisuusselvitys kasviksista ja niiden prosessoinnista, jonka jälkeen kasvikset tilattiin eri tavarantoimittajilta. Kasviksia tilattiin jauheena, granuloina, rouheina, soseina ja konsentraatteina. Tämän jälkeen tehtiin esiseulontoja, joissa tutkittiin kasvisten eri esikäsittelyjen vaikutusta lopputuotteeseen käytännön leivontakokeissa. Esiseulonnassa tutkittiin taikinan tarttuvuus, pehmeys, gluteenin kehitys, elastisuus, venyvyys, leivottavuus, stabiilius, volyymi, vuoan täyttyvyys ja valmiin leivän maku. Näillä tuloksilla haettiin tukea kirjallisuusselvityksessä löydetyille havainnoille. Esiseulontojen parhaat reseptit leivottiin uudelleen aistinvaraista arviointia ja laboratoriotestejä varten, joissa haettiin tukea esiseulonnoissa saaduille tuloksille. Aistinvaraisessa arvioinnissa arvioitiin vuokaleipien väriä, kosteutta, pehmeyttä, jyväisyyttä, happamuutta, makeutta, vihannesmaisuutta ja kellarimaisuutta. Laboratoriotesteissä tutkittiin leipien pehmeyttä, tilavuutta, siivukosteutta, pH ja happoluku.
Perunan raaka-aineilla valmistetut leivät olivat muilla kasviksilla leivottuja leipiä säilyvämpiä ja pehmeämpiä. Kuivilla ja nestemäisillä porkkanaraaka-aineilla oli huomattavia eroja siinä, miten ne vaikuttivat vuokaleipien ominaisuuksiin. Nestemäiset raaka-aineet kasvattivat volyymiä ja, leivän väri oli oranssi, kun taas kuivilla raaka-aineilla leivottaessa leipä oli paljon makeampi. Tämä johtuu nestemäisten porkkanaraaka-aineiden lyhyemmistä sokeriketjuista. Härkäpavuista valmistetuilla raaka-aineilla leivottaessa huomattiin entsyymien hapettavan taikinaa, mikä ilmeni vaaleampana taikinana ja happamampana makuna. Tätä hapettavaa vaikutusta saatiin hillittyä paahtamalla tai fermentoimalla härkäpapujauhetta.
Tuloksia voidaan hyödyntää leivonnassa, koska leivottavuus, maku, koko tai säilyttävyys ei kärsinyt, vaikka leipään lisättiin yli 30 % kasviksia. Jatkossa olisi hyvä tutkia, kuinka paljon kasviksia voidaan lisätä, ennen kuin leivottavuudessa tai maussa ilmenisi ongelmia.
Työn alussa tehtiin kirjallisuusselvitys kasviksista ja niiden prosessoinnista, jonka jälkeen kasvikset tilattiin eri tavarantoimittajilta. Kasviksia tilattiin jauheena, granuloina, rouheina, soseina ja konsentraatteina. Tämän jälkeen tehtiin esiseulontoja, joissa tutkittiin kasvisten eri esikäsittelyjen vaikutusta lopputuotteeseen käytännön leivontakokeissa. Esiseulonnassa tutkittiin taikinan tarttuvuus, pehmeys, gluteenin kehitys, elastisuus, venyvyys, leivottavuus, stabiilius, volyymi, vuoan täyttyvyys ja valmiin leivän maku. Näillä tuloksilla haettiin tukea kirjallisuusselvityksessä löydetyille havainnoille. Esiseulontojen parhaat reseptit leivottiin uudelleen aistinvaraista arviointia ja laboratoriotestejä varten, joissa haettiin tukea esiseulonnoissa saaduille tuloksille. Aistinvaraisessa arvioinnissa arvioitiin vuokaleipien väriä, kosteutta, pehmeyttä, jyväisyyttä, happamuutta, makeutta, vihannesmaisuutta ja kellarimaisuutta. Laboratoriotesteissä tutkittiin leipien pehmeyttä, tilavuutta, siivukosteutta, pH ja happoluku.
Perunan raaka-aineilla valmistetut leivät olivat muilla kasviksilla leivottuja leipiä säilyvämpiä ja pehmeämpiä. Kuivilla ja nestemäisillä porkkanaraaka-aineilla oli huomattavia eroja siinä, miten ne vaikuttivat vuokaleipien ominaisuuksiin. Nestemäiset raaka-aineet kasvattivat volyymiä ja, leivän väri oli oranssi, kun taas kuivilla raaka-aineilla leivottaessa leipä oli paljon makeampi. Tämä johtuu nestemäisten porkkanaraaka-aineiden lyhyemmistä sokeriketjuista. Härkäpavuista valmistetuilla raaka-aineilla leivottaessa huomattiin entsyymien hapettavan taikinaa, mikä ilmeni vaaleampana taikinana ja happamampana makuna. Tätä hapettavaa vaikutusta saatiin hillittyä paahtamalla tai fermentoimalla härkäpapujauhetta.
Tuloksia voidaan hyödyntää leivonnassa, koska leivottavuus, maku, koko tai säilyttävyys ei kärsinyt, vaikka leipään lisättiin yli 30 % kasviksia. Jatkossa olisi hyvä tutkia, kuinka paljon kasviksia voidaan lisätä, ennen kuin leivottavuudessa tai maussa ilmenisi ongelmia.