Maatalousyrittäjien työhyvinvointia parantavan hankkeen merkitys ja kehittäminen
Kokko, Annariina (2018)
Kokko, Annariina
Oulun ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018110116508
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018110116508
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena on löytää Varavoimaa Farmarille II -hankkeen kehityskohteita ja kerätä palautetta hankkeen asiakkailta. Opinnäytetyö koostuu kirjallisuusselvityksestä ja tutkimusosion haastatteluista. Tutkimusosiossa selvitettiin Varavoimaa Farmarille II -hankkeen onnistumisia ja kehityskohteita suorittamalla haastattelu kymmenelle hankkeen viljelijäasiakkaalle. Teoriapohjan keskeisiä kysymyksiä ovat seuraavat: mitkä asiat maatalousyrittäjän työhyvinvointiin vaikuttavat ja mistä työhyvinvointiin voi hakea apua. Tämän opinnäytetyön toimeksiantajana toimii MTK-Satakunta ry:n Varavoimaa Farmarille II -hanke.
Haastattelujen tulokset kertovat, että Varavoimaa Farmarille II -hanke tekee arvokasta työtä viljelijöiden hyvinvoinnin parantamiseksi. Haastateltavat toivoivat hankkeen jatkuvan tulevaisuudessa. He pitivät palvelun arvokkaimpana asiana asiantuntevaa ja helposti lähestyttävää työntekijää, jonka kanssa pystyi puhumaan vaikeistakin asioista. Haastateltavat kokivat yhteydenottokynnyksen hanketyöntekijään olleen matala. Hankkeen asiakkaat voisivat hyötyä tulevaisuudessa siitä, että hanketyöntekijä saisi pitää yhteyttä heihin jatkossakin, sillä se toisi tarjottuun palveluun jatkuvuutta ja turvaa. Tutkimusta voitaisiin jatkaa haastattelemalla maanviljelijöiden sidosryhmiä siitä, millaisia tilanteita he ovat kohdanneet työskennellessään maanviljelijöiden kanssa ja miten he voisivat tukea viljelijöitä omalla toiminnallaan.
Haastattelujen tulokset kertovat, että Varavoimaa Farmarille II -hanke tekee arvokasta työtä viljelijöiden hyvinvoinnin parantamiseksi. Haastateltavat toivoivat hankkeen jatkuvan tulevaisuudessa. He pitivät palvelun arvokkaimpana asiana asiantuntevaa ja helposti lähestyttävää työntekijää, jonka kanssa pystyi puhumaan vaikeistakin asioista. Haastateltavat kokivat yhteydenottokynnyksen hanketyöntekijään olleen matala. Hankkeen asiakkaat voisivat hyötyä tulevaisuudessa siitä, että hanketyöntekijä saisi pitää yhteyttä heihin jatkossakin, sillä se toisi tarjottuun palveluun jatkuvuutta ja turvaa. Tutkimusta voitaisiin jatkaa haastattelemalla maanviljelijöiden sidosryhmiä siitä, millaisia tilanteita he ovat kohdanneet työskennellessään maanviljelijöiden kanssa ja miten he voisivat tukea viljelijöitä omalla toiminnallaan.