Keskosten isien tuki ja ohjaus vastasyntyneiden teho-osastolla : Katsaus kirjallisuuteen
Toikka, Miida; Vääriskoski, Maija (2017)
Toikka, Miida
Vääriskoski, Maija
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2017
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018110216549
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018110216549
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata keskosten isien hoitohenkilökunnalta saamaa tukea ja ohjausta keskosen ensimmäisen sairaalajakson aikana. Tavoitteena oli tuottaa hyödyllistä tietoa keskosten isien kanssa työskentelevien hoitoalan ammattilaisten tueksi sekä löytää nykyisistä käytännöistä kehittämiskohteita. Opinnäytetyö toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena, jonka aineistona käytettiin yhdeksää hoitotieteellistä julkaisua. Opinnäytetyö oli osa Vauva Suomi ry:n hanketta, jonka lähtökohtana ja tavoitteena on lapsiperheiden neuvolapalveluiden kehittäminen.
Tulokset osoittivat, että isät ovat saivat hoitohenkilökunnalta tiedollista, ohjauksellista sekä emotionaalista tukea. Isät arvostivat erityisesti kärsivällisesti annettua tietoa keskosen voinnista sekä hoitoympäristöstä. Ohjauksen osalta isille oli tärkeää saada ohjausta ja tukea vauvan hoidossa sekä varhaisessa vuorovaikutuksessa. Emotionaalista tukea isät saivat isyyteen vahvistamisesta ja jaksamisen tukemisesta. Heikkouksia kuitenkin havaittiin esimerkiksi ohjauksessa, osaston toimintatavoissa, tiedonannossa sekä saadussa emotionaalisessa tuessa. Isien havaitsemissa puutteissa korostui etenkin yhdenvertaisuuden puute isän sekä äidin välillä ja kommunikaatioon liittyvät heikkoudet hoitohenkilökunnan ja isän välillä. Opinnäytetyön tulokset osoittivat kehittämiskohteita keskosten isien hoitohenkilökunnalta saamassa tuessa ja ohjauksessa. Tulosten perusteella voitiin tehdä suuntaa-antavia johtopäätöksiä, mutta keskosiin ja isiin olisi kuitenkin syytä kohdentaa lisätutkimusta.
Tulokset osoittivat, että isät ovat saivat hoitohenkilökunnalta tiedollista, ohjauksellista sekä emotionaalista tukea. Isät arvostivat erityisesti kärsivällisesti annettua tietoa keskosen voinnista sekä hoitoympäristöstä. Ohjauksen osalta isille oli tärkeää saada ohjausta ja tukea vauvan hoidossa sekä varhaisessa vuorovaikutuksessa. Emotionaalista tukea isät saivat isyyteen vahvistamisesta ja jaksamisen tukemisesta. Heikkouksia kuitenkin havaittiin esimerkiksi ohjauksessa, osaston toimintatavoissa, tiedonannossa sekä saadussa emotionaalisessa tuessa. Isien havaitsemissa puutteissa korostui etenkin yhdenvertaisuuden puute isän sekä äidin välillä ja kommunikaatioon liittyvät heikkoudet hoitohenkilökunnan ja isän välillä. Opinnäytetyön tulokset osoittivat kehittämiskohteita keskosten isien hoitohenkilökunnalta saamassa tuessa ja ohjauksessa. Tulosten perusteella voitiin tehdä suuntaa-antavia johtopäätöksiä, mutta keskosiin ja isiin olisi kuitenkin syytä kohdentaa lisätutkimusta.