RPAS-laitteiden käyttömahdollisuudet pelastustoiminnassa

Abstract

Tämän opinnäytetyön aiheena oli tutkia RPAS-laitteiden (Remotely Piloted Aircraft Systems) käyttömahdollisuuksia pelastustoiminnassa ja pelastustoiminnan johtamisen työkaluna. Opinnäytetyössä tutkittiin RPAS-laitteiden hyötyjä erilaisissa onnettomuustyypeissä. Onnettomuustyypeiksi valittiin tutkimusta varten suuri liikenneonnettomuus, pieni liikenneonnettomuus, keskisuuri rakennuspalo, suuri rakennuspalo, maastopalo, turvetuotantoalueen palo, vaarallisen aineen onnettomuus tarkastustehtävä ja vaarallisen aineen vuoto-onnettomuus.

RPAS-laitteiden käyttömahdollisuuksia ja käyttökohteita ei ole juurikaan tutkittu pelastustoimessa. RPAS-laitteet yleistyvät, teknologia kehittyy ja pelastustoimi on mukana tässä muutoksessa. Tutkimustieto RPAS-laitteiden soveltuvuudesta osana pelastustoimintaa helpottaa laitteiden käyttöönottoa ja toiminnan suunnittelua.

Opinnäytetyössä tehtiin yhteenveto aikaisemmista tutkimuksista ja RPAS-laitteiden nykytilasta sekä kuvattiin lainsäädäntöä. RPAS-laitteiden nykytila ja käyttömäärät selvitettiin ja kerättiin kokemuksia laitteiden käytöstä pelastuslaitoksissa. Varsinainen tutkimus toteutettiin Webropol- kyselytutkimuksena ja haastattelututkimuksena kansallisen Miehittämättömät ilma-alukset pelastustoimessa -hankkeen työpajassa Pelastusopistolla keväällä 2018.

RPAS-laitteet koetaan hyödylliseksi osana pelastustoimintaa etenkin laaja-alaisissa onnettomuuksissa kuten maastopaloissa, turvetuotantoalueen paloissa ja suurten rakennusten tulipaloissa. RPAS-laitteiden käyttöönotto ja toiminnan kehittäminen pelastuslaitoksissa vaatii vielä lisää resursseja, toimintamalleja, tutkimusta ja kokemuksia laitteiden käytöstä.

The aim of this final project was to research the possibilities of the remotely piloted aircraft systems (RPAS) in rescue operations and as a tool for officer in charge. In this final project the benefits of the RPAS was studied in different types of accidents. The accidents selected for this study were a large traffic accident, a small traffic accident, a medium-sized structural fire, a large-sized structural fire, a wildland fire, a peat-mining area fire, a hazardous substances inspection and a hazardous substances leak accident.

The RPAS devices in the rescue operations have not been researched very much yet. The RPAS devices are becoming more common, the technology is developing, and the emergency services are involved in this change. The results of this research facilitates the introduction of the devices and the planning of the RPAS operation.

In this final project the previous investigations and the present state of operating the RPAS devices in the rescue services were summarized, and the legislation was introduced. The present state and the utilization rates of the RPAS devices in the rescue departments were investigated as well as the experiences about using the devices in rescue operations. The actual survey was conducted by using the Webropol survey program and interviewing. The survey was included in the workshop of the National Unmanned Aerial Vehicles in the Rescue Services project at the Emergency Services College in spring 2018.

The RPAS devices are perceived to be a useful part of the rescue operations, especially in large-scale accidents such as wildland fires, peat mining area fires, and large-scale structural fires. The introduction of operating the RPAS devices and the development of operations in the rescue facilities requires more resources, new operating models, extra research and experiences regarding a use of the devices.