Kiinteistökohtainen aurinkosähkön tuotanto : Kiinteistönomistajien suhtautuminen ja rakennusten aurinkosähköpotentiaalit
Kuikka, Essi (2018)
Kuikka, Essi
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018110416608
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018110416608
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää kiinteistöjen omistajien edustajien kiinnostusta kiinteistökohtaisen aurinkosähkön tuotantoon sekä laskea rakennusten aurinkosähköpotentiaaleja. Kiinnostusta selvitettiin kyselyllä ja potentiaalit laskettiin Euroopan komission aurinkosähkölaskimella, jolla voidaan arvioida sekä sähkön tuotantoa että hintaa. Kattojen pinta-alat, suuntaus ja aurinkopaneeleille soveltuva pinta-ala puolestaan arvioitiin kaupallisten toimijoiden nettipalveluiden avulla.
Aurinkosähkön tuotanto on kasvanut tällä vuosikymmenellä vuosittain kymmeniä prosentteja ja kasvun voi olettaa jatkuvan voimakkaana. Aurinkosähkön tuotanto kiinnostaa omistajien edustajia laajasti. Vastaajista 86 % on kiinnostunut aurinkosähkön tuotannosta ja puolet voisi tehdä investointipäätöksen tämän tai ensi vuoden aikana.
Puolet kyselyyn vastanneista piti aurinkovoimalan takaisinmaksuaikaa liian pitkänä, mutta aurinkosähkön tuotannolle on muitakin syitä. Näistä tärkeimmät ovat ympäristönäkökohdat ja kiinteistön vuokrattavuuden paraneminen, sillä myös vuokralaiset ovat tulleet aiempaa ympäristötietoisemmiksi. Tätä tukee se, että myös takaisinmaksuaikaa liian pitkänä pitävien joukosta kolmasosa voisi tehdä investointipäätöksen tänä tai ensi vuonna.
Kartoitettujen rakennusten katot sopivat aurinkosähkön tuotantoon pääosin hyvin. Potentiaali vaihteli välillä 26–870 MWh/a ja voimalan nimellisteho välillä 20–1 000 kWp. Parhailla katoilla potentiaali on niin suuri, että sähkön kiinteistön sähkön kulutus on tuotantoa rajoittava tekijä, sillä sähkön myyminen verkkoon tai varastoiminen akkuihin ei ole ainakaan toistaiseksi kannattavaa.
Tuotetun sähkön hinta ilman tukia, arvonlisäveroa ja laskentakorkoa oli Etelä-Suomessa 6,4–7,5 c/kWh ja pohjoisempana 6,3–7,8 c/kWh. Investointituki huomioiden sähkö on vielä edullisempaa, joten aurinkosähkön hinta on kilpailukykyinen verkosta ostettuun verrattuna.
Aurinkosähkön tuotanto on kasvanut tällä vuosikymmenellä vuosittain kymmeniä prosentteja ja kasvun voi olettaa jatkuvan voimakkaana. Aurinkosähkön tuotanto kiinnostaa omistajien edustajia laajasti. Vastaajista 86 % on kiinnostunut aurinkosähkön tuotannosta ja puolet voisi tehdä investointipäätöksen tämän tai ensi vuoden aikana.
Puolet kyselyyn vastanneista piti aurinkovoimalan takaisinmaksuaikaa liian pitkänä, mutta aurinkosähkön tuotannolle on muitakin syitä. Näistä tärkeimmät ovat ympäristönäkökohdat ja kiinteistön vuokrattavuuden paraneminen, sillä myös vuokralaiset ovat tulleet aiempaa ympäristötietoisemmiksi. Tätä tukee se, että myös takaisinmaksuaikaa liian pitkänä pitävien joukosta kolmasosa voisi tehdä investointipäätöksen tänä tai ensi vuonna.
Kartoitettujen rakennusten katot sopivat aurinkosähkön tuotantoon pääosin hyvin. Potentiaali vaihteli välillä 26–870 MWh/a ja voimalan nimellisteho välillä 20–1 000 kWp. Parhailla katoilla potentiaali on niin suuri, että sähkön kiinteistön sähkön kulutus on tuotantoa rajoittava tekijä, sillä sähkön myyminen verkkoon tai varastoiminen akkuihin ei ole ainakaan toistaiseksi kannattavaa.
Tuotetun sähkön hinta ilman tukia, arvonlisäveroa ja laskentakorkoa oli Etelä-Suomessa 6,4–7,5 c/kWh ja pohjoisempana 6,3–7,8 c/kWh. Investointituki huomioiden sähkö on vielä edullisempaa, joten aurinkosähkön hinta on kilpailukykyinen verkosta ostettuun verrattuna.