Kätilökoulutuksen keskeisimmät muutokset Suomessa 1960–90-luvuilla

Abstract

Opinnäytetyö on tehty osana Metropolia Ammattikorkeakoulun Hoitotyön koulutuksen museon projektia Hoitotyö ennen, nyt ja tulevaisuudessa. Opinnäytetyön tarkoituksena on ollut etsiä ja dokumentoida tietoa kätilökoulutuksen eri vaiheista ja muutoksista 1960–90-luvun Suomessa. Olemme kertoneet työssämme myös hieman nykypäivän kätilötyöstä ja -koulutuksesta Suomessa, jotta muutosten merkitys konkretisoituisi myös niille lukijoille, joille tämän päivän kätilötyö tai tutkintoon johtava koulutus ei ole tuttua. Opinnäytetyön tavoitteena on ollut tuoda näkyvyyttä Hoitotyön koulutuksen museolle ja kätilökoulutukselle. Etsimme teoriatietoa työtämme varten kirjallisuudesta, vanhoista opetussuunnitelmista sekä vierailemalla Kansallisarkistossa ja Eduskunnan kirjastossa löytääksemme lisämateriaalia. Kirjallista lähdeaineistoa koulutuksen vaiheista oli haastavaa löytää, joten vahvistimme löytämiämme kirjallisia lähteitä haastattelemalla kahta kätilötyön ja -koulutuksen asiantuntijaa, Kätilöopiston entistä vararehtoria Marja Laantia sekä nykyisen Metropolia Ammattikorkeakoulun kätilötyön lehtori Pirjo Tervoa. Opinnäytetyö on rakennettu tietosisällöltään niin, että ensin kerromme nykypäivän kätilötyöstä ja -koulutuksesta yleisesti. Tämän jälkeen käymme työssämme läpi kätilökoulutuksen neljä erilaista vaihetta 1960–90-lukujen Suomessa. 1960-luvun alussa kätilökoulutuksessa ei tapahtunut minkäänlaista muutosta, vaan se oli edelleen kaksivuotinen, niin kuin se oli ollut vuodesta 1934 lähtien. Ensimmäinen varsinainen muutos koulutuksessa työhön rajattuna aikakautena tapahtui vuonna 1968, jolloin kätilökoulutus muuttui erikoissairaanhoitaja- kätilön koulutukseksi. Tämä koulutusmuoto jatkui aina vuoteen 1987 asti, jolloin alettiin kouluttaa hoitotyön ammattilaisia jälleen kätilön tutkintonimikkeellä. Kätilön tutkinto oli tällöin keskiasteen tutkinto, mutta Suomen liityttyä Euroopan Unioniin vuonna 1995, kätilökoulutus muutettiin ammattikorkeakoulutason tutkinnoksi. Kerrottuamme työssämme näistä neljästä eri vaiheesta yleisesti, syvennämme koulutusmuutosten taustalla vaikuttaneita lakeja ja asetuksia, jotka on säädetty yhteiskunnassa tapahtuneiden muutosten seurauksena. Opinnäytetyön lopuksi pohdimme hieman kätilökoulutuksen mahdollisia tulevia muutoksia, jotka voivat olla ajankohtaisia jo lähivuosina.

This thesis is a part of a project by the Museum of Nursing, Public Health Nursing and Midwifery Education at Metropolia University of Applied Sciences. The main objective has been to gather and document information regarding Midwifery training in Finland in 1960–1990s. We have also included information regarding the current Midwifery degree in order to explain our findings to those readers not familiar with Midwifery studies. The aim of this study is bring coverage for the Museum of Nursing, Public Health Nursing and Midwifery Education as well as Midwifery studies. For this thesis we have gathered information from appropriate literature, old curriculums from 1960–1990s, The National Archives of Finland and the Library of Parliament. The research material in literature was not readily available, for this reason we sought additional information from interviews. We interviewed two Senior Lecturers of Midwifery, who were active in the profession during 1960–1990. We begin this thesis by explaining the Midwifery Degree Programme offered today in Metropolia University of Applied Sciences. Then we proceed by describing the four developments in Midwifery training during 1960–1990. We will then examine the sociological changes in Finland during this time which lead to legislative changes which in turn eventually lead to amendments in Midwifery training. We will conclude this study by reflecting the current state of Midwifery Degree as well as the possible changes to it, which might be relevant in the near future.