Sukupuoliroolit ja työkäytännöt nuorisokodin arjessa : Työntekijöiden kertomuksia työtehtävien sidonnaisuudesta sukupuoleen

Abstract

Sosiaaliala naisvaltaisena alana on työelämän näkökulmasta sukupuolittunut. Mutta löytyykö sosiaalialan sisältä, lastensuojelunalaisesta nuorisokodista sukupuolittuneita työkäytänteitä ja -tehtäviä. Sukupuolittuneisuuteen liittyy stereotyyppisiä odotuksia yleisesti ”miesten tai naisten töistä”, eli sukupuoliroolien sanelemista oletuksista. Tässä opinnäytetyössä olemme selvittäneet, mitä naisvaltaisella alalla lastensuojelun alaisena toimivassa sijaishuoltoyksikössä työntekijät kertovat sukupuolittuneisuudesta työtehtävissään. Tarkoituksena on ollut selvittää, onko työyhteisössä sukupuoliroolien mukaisia oletuksia, sukupuolittuneita työtehtäviä, odotuksia tai käytänteitä, ja miten ne ilmenevät arjen työssä. Opinnäytetyö on tehty yhteistyössä Lehtisaaren nuorisokodin kanssa, joka on tässä yhteydessä mielenkiintoinen asiakaskuntansa takia. Nuorisokoti on tarkoitettu ainoastaan juridiselta sukupuoleltaan tytöiksi määritellyille nuorille, ja työntekijät ovat valtaosin naisia, kuten sosiaalialalla yleisesti. Opinnäytetyömme tarkoituksena ja tavoitteena on tehdä näkyväksi työyhteisössä vallitsevia sukupuolittuneita työkäytänteitä ja rooleja, ja näin luoda työyhteisölle mahdollisuus avoimeen keskusteluun aiheen ympärillä, sekä tätä kautta kehittyä työyhteisönä. Opinnäytetyömme on osa ruohonjuuritason sukupuolten segregaation purkamista ja sitä kautta pyrkii edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa työelämässä.

Teoriaosuudet käsittelevät lastensuojelun alaisen sijaishuoltopaikassa tehtävää työtä sekä sukupuolen määrittelyä sosiaalisessa ja kulttuurisessa kontekstissa. Sosiaalialan sukupuolittuneiden työkäytänteiden teoriat, sekä sukupuoliroolien kokonaisuus nyky-yhteiskunnassamme palkkatyön saralla, auttavat meitä ymmärtämään sukupuolittuneiden työkäytäntöjen syntyä sekä esittävät mahdollisuuksia niiden purkamiseksi.

Opinnäytetyön aineisto on hankittu yksilöhaastatteluilla, teemahaastattelun muodossa. Aineistoa varten on haastateltu viittä nuorisokodin työntekijää. Haastatteluaineisto on litteroitu, jonka jälkeen uudelleen teemoiteltu. Näin vastauksia on saatu erilaisista näkökulmista tutkimuskysymykseen. Haastatteluista saatu aineisto oli monipuolinen ja rikas. Aineistosta selviää, että yksikössä on jonkin verran sukupuolittuneita työkäytänteitä ja -roolijakoja, kuten äiti-isä- asetelmia, jotka toistuivat lähes jokaisessa haastattelussa. Alan naisvaltaisuus koetaan negatiivisena asiana ja miestyöntekijät työyhteisön kannalta positiivisena ja tasapainottavana tekijänä. Vastauksista ilmenee, että sukupuolittuneisiin työtehtävien jakoihin ja käytänteisiin ei koeta tarvetta tehdä aktiivista muutosta. Johtopäätöksissä esitämme teoriasidonnaisia vaihtoehtoja muutokseen tähdäten.

Tämän opinnäytetyön pohjalta opinnäytteemme työyhteisö pääsee käsittelemään aihetta matalalla kynnyksellä ja näin tiedostamaan käytänteissä ilmenevät sukupuolittuneet jaot.

The social services sector as a feminine sector is gendered from the point of view of the working field. The question arose whether gendered work tasks and responsibilities within the social domain exist, from a child welfare at a youth home. Gender and sex are associated with stereotypical expectations of "men's” and “women's work", that is, dictated by gender roles. In this thesis, we have clarified what a foster care unit working under a child care area of a feminine field tells about the gender of their work. The aim has been to find out whether the work community has gender roles, gender associated work tasks, expectations or practices, and how they appear in everyday work. The thesis was made in co-operation with the Lehtisaari Youth Home, which is interesting here for its youth. Youth homes are intended solely for young people that are girls classified by their sex. The workers in the youth home are also mostly women, as in the social field in general. The purpose and the aim of our thesis is to make visible the gendered working practices and tasks by gender roles in the work community and thus create a working community with an open discussion about the topic. That way they can develop as a working community. Our thesis is part of the dismantling of gender segregation in the grassroots and thus promotes gender equality in the workingfield.

The theoretical parts of dealing with underground substitute care in child protection work carried out and the definition of gender in social and cultural context. The theories of gendered working practices in the social sector, as well as the gender roles in our modern society in the field of paid employment, help us to understand the emergence of gendered working practices and present opportunities for their dissolution.

The research material of the thesis was acquired through individual interviews, in the form of themed interviews. Five youth workers have been interviewed for the material. The interview material is littered, and after that it is re-themed. That way the responses have been obtained from different perspectives on the research question. The material from the interviews was varied and rich. It is clear from the material that the unit has some gendered work practices, tasks and roles, such as mother-father settings, which were repeated in almost every interview. Feminine dominance in the sector is perceived as a negative factor and men employees are seen as a positive and balancing factor for the work community. Responses indicate that there is no need for an active change in gender-based work assignments and practices in work community. Although, in the conclusions, we propose theoretical options for the change. On the basis of this thesis, our work about the thesis enables to deal with the topic at a low threshold and thus to understand the gendered divisions in practice.