Luottamuksen merkitys ja tärkeys organisaatioympäristössä
Kujala, Laura (2018)
Kujala, Laura
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018110516674
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018110516674
Tiivistelmä
Opinnäytetyön pääasiallinen tavoite oli avata luottamussuhteen käsitettä ja sen rakennetta ja tuoda esille sen taustalla toimivia osatekijöitä. Opinnäytetyön aiheena on luottamussuhteen merkitys ja tärkeys organisaatioympäristössä. Organisaatiokulttuuri, johtamistyö sekä työyhteisön toimivuus ovat keskeisiä asioita, kun puhutaan luottamussuhteen rakentamisesta työnantajan ja työntekijän välille. Opinnäytetyön viitekehyksessä käsiteltiin myös epäluottamuksen ilmapiiriä, sen merkitystä, seurauksia ja ehkäisykeinoja. Opinnäytetyössä tehtiin haastattelututkimus, jossa perehdyttiin haastateltavien kokemuksiin epäluottamuksen ilmapiiristä ja sen ilmenemisestä.
Opinnäytetyötä varten toteutetussa haastattelututkimuksessa henkilöt eri organisaatioista kertoivat kokemuksiaan ja ajatuksiaan luottamussuhteen merkityksestä ja sen vaikutuksista työelämässä. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millainen kuva luottamuksesta vallitsee. He saivat myös kertoa kokemuksiaan ja ajatuksiaan epäluottamuksesta ja tilanteista, jossa luottamussuhteen läsnäolo olisi ollut tarpeellista.
Opinnäytetyön haastattelututkimus onnistui hyvin täyttämään sille asetetut tavoitteet. Haastateltavien mukaan luottamussuhteen muodostumisen kannalta tärkeimpinä asioina korostui ammattitaitoinen esimiestyö, kommunikointi esimiehen ja johdon kanssa organisaatiossa tapahtuvista asioista, yhteiset arvot ja normit, oikeudenmukaisuus sekä luottamusta herättävä strategia ja tavoite organisaatiolle. Haastateltavat kokivat, että luottamussuhteen olemassaolo on erittäin tärkeänä jo pelkästään hyvinvoinnin kannalta. Vastaajien mukaan terve luottamus vähentää valvontaa ja esimiehen kontrollia, mikä lisää työntekijän autonomiaa.
Epäluottamuksen syntymisessä esimiehen ammattitaitoa moitittiin paljon. Moni vastauksista käsitteli virheitä, joita esimiehet tekevät työssään. Vastauksissa korostui, että esimieheltä toivottaisiin enemmän huomiota: enemmän läsnäoloa työpaikalla, tietoisuutta alaisten rooleista ja vastuista ja enemmän aikaa kahdenkeskisiin keskusteluihin. Mainintoja sai myös esimiehen kyvyttömyys tehdä päätöksiä tai ratkaista alaisten (tai esimiehen ja alaisen) välisiä konflikteja. Vastauksissa toivottiin myös vähemmän valvontaa sekä tehokkaampaa kommunikointia organisaation sisällä tapahtuvista asioista ja päätöksistä.
Opinnäytetyötä varten toteutetussa haastattelututkimuksessa henkilöt eri organisaatioista kertoivat kokemuksiaan ja ajatuksiaan luottamussuhteen merkityksestä ja sen vaikutuksista työelämässä. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, millainen kuva luottamuksesta vallitsee. He saivat myös kertoa kokemuksiaan ja ajatuksiaan epäluottamuksesta ja tilanteista, jossa luottamussuhteen läsnäolo olisi ollut tarpeellista.
Opinnäytetyön haastattelututkimus onnistui hyvin täyttämään sille asetetut tavoitteet. Haastateltavien mukaan luottamussuhteen muodostumisen kannalta tärkeimpinä asioina korostui ammattitaitoinen esimiestyö, kommunikointi esimiehen ja johdon kanssa organisaatiossa tapahtuvista asioista, yhteiset arvot ja normit, oikeudenmukaisuus sekä luottamusta herättävä strategia ja tavoite organisaatiolle. Haastateltavat kokivat, että luottamussuhteen olemassaolo on erittäin tärkeänä jo pelkästään hyvinvoinnin kannalta. Vastaajien mukaan terve luottamus vähentää valvontaa ja esimiehen kontrollia, mikä lisää työntekijän autonomiaa.
Epäluottamuksen syntymisessä esimiehen ammattitaitoa moitittiin paljon. Moni vastauksista käsitteli virheitä, joita esimiehet tekevät työssään. Vastauksissa korostui, että esimieheltä toivottaisiin enemmän huomiota: enemmän läsnäoloa työpaikalla, tietoisuutta alaisten rooleista ja vastuista ja enemmän aikaa kahdenkeskisiin keskusteluihin. Mainintoja sai myös esimiehen kyvyttömyys tehdä päätöksiä tai ratkaista alaisten (tai esimiehen ja alaisen) välisiä konflikteja. Vastauksissa toivottiin myös vähemmän valvontaa sekä tehokkaampaa kommunikointia organisaation sisällä tapahtuvista asioista ja päätöksistä.