Ikääntyneiden fyysisen toimintakyvyn arviointi : toimintakyvyn riskikartoitus Geriatrian poliklinikalla

Abstract

Ikääntyneiden määrä Suomessa kasvaa. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta ja iäkkäiden sosiaalipalveluista ohjaa kuntia toimenpiteisiin ikääntyneiden hyvinvoinnin turvaamiseksi. Tämän opinnäytteen tarkoituksena oli kartoittaa geriatrian poliklinikan asiakkaiden toimintakykyä (testattuna fyysistä toimintakykyä) ja sitä, onko tunnistettavissa tekijöitä, jotka ennustavat ikääntyneen fyysisen toimintakyvyn heikentymistä lähitulevaisuudessa. Opinnäytteen tavoitteena on vastata fysioterapeuttien sekä muiden alalla työskentelevien ammattihenkilöiden tarpeeseen, jossa ikäihmisten kuntoisuuden arviointien tueksi kaivataan asiakkaisiin sovellettavaa vertailuaineistoa. Tutkimus toteutettiin retrospektiivisesti keräämällä potilasasiakirjoista taustatietoja sekä tiedot Toimintakyvyn riskikartoituslomakkeelta.

Tutkimus toteutettiin kvantitatiivisella tutkimusmenetelmällä. Aineistona oli Tampereen kaupungin (sittemmin Pirkanmaan sairaanhoitopiirin) Geriatrian poliklinikan asiakkaiden (n=110) 10.1.2017 - 31.5.2018 aikana toteutetun toimintamallikokeilun aineisto. Kokeilussa ikääntyneen toimintakyvyn arvioinnin tukena käytettiin poliklinikalla kehitettyä Toimintakyvyn riskikartoitus -lomaketta ja siihen sisällytettyjä toimintakykytestejä (mm. Lyhyt fyysisen suorituskyvyn testistö SPPB). Aineisto analysoitiin SPSS Statisstics 25 -ohjelmalla, jossa käytettiin aineiston jakautuman perusteella nonparametrisia testejä sekä ristiintaulukointia.

Toimintamallikokeiluun osallistuneet Geriatrian poliklinikan asiakkaat olivat keskimäärin 83 vuotiaita. Asiakkaat ohjautuivat poliklinikalle tutkimuksiin muistin heikentymisen vuoksi ja yli puolella diagnosoitiin Alzheimerin tauti. Kerrostalossa yksin asuminen oli yleisintä ja suurin osa käytti ulkona liikkumisen tukena apuvälinettä. Kotihoidon tukikäyntejä oli kolmella neljästä tutkittavasta. Fyysisen toimintakyvyn arvioinnin (SPPB) keskiarvo oli 7,1 pistettä viitaten suurentuneeseen kaatumisriskiin.

Kuuden kuukauden seurannan aikana niiden tutkittavien osuus, joiden puristusvoima ja IADL-toiminnot heikkenivät, kasvoi. SPPB:n kokonaispistemäärän heikentymiseen vaikutti sukupuoli, asumismuoto ja kokemus ruokahalusta. Ikäryhmien välisessä vertailussa havaittiin, että 65–80-vuotiailla oli enemmän kokemusta mielialan heikkoudesta, 81–84-vuotiaat liikkuivat muita vähemmän ja yli 85-vuotiailla kotihoidon sekä apuvälineiden käytön tarve oli suurinta ja tasapainon säilyttäminen vaikeinta. Edellä mainitut nousivat fyysisen toimintakyvyn heikentymistä ennakoiviksi tekijöiksi.

The number of elderly people in Finland is growing. Municipalities are legally required to take measures to safeguard the well-being of older people. The purpose of this thesis was to find out the functional capability of the Geriatric Polyclinic clients. The aim was also to identify factors predicting the deterioration of aging capability in the near future. The aim of the thesis was to provide comparative data on the assessment of the ability of the elderly. The research was carried out after a model trial experiment using the medical records and the form of the evaluation of the functional capability.

The thesis was carried out by a qualitative research method. The 110 geriatric polyclinic clients participated in the model experiment during the period from January 10, 2017 to May 31, 2018. The evaluation form, used in this evaluation was develop by the polyclinic. The evaluation of the functional capability was used as an evaluation form developed by the polyclinic. The evaluation form contained tests to evaluate physical performance such as Short Physical Performance Battery. The study material was analyzed by the SPSS Statistics 25 program. The material was analyzed by parametric tests and cross-table analysis.

The participants in the study were on average 83 years of age. For the clinic, customers came through memory research and over half were diagnosed with Alzheimer's disease. Customers usually lived alone in the apartment buildings and most of them used mobility aid to help moving at outdoors. The average SPPB total score was 7,1 points, which suggest an increased risk of fall.

During the 6 month follow-up phase, there was an increase in the number of elderly people, whose clamping force and IADL functions deteriorated. The deterioration of the total SPPB score was influenced by the gender, the pattern of living and the appetite experience. 65–80 years of age experienced the weakest mood, 81–84 years of age moved less and 85 years of age and older had the most need for home care services, aids, and experienced the greatest difficulties in maintaining equilibrium. The aforementioned factors increased the deterioration of physical ability as predictive risk factors.