Metsäpalveluyritysten verkostoituminen : Toimintaedellytysten parantaminen yhteistyöllä

Abstract

Opinnäytetyössä tutkittiin mikrokokoisten ja pk-metsäpalveluyritysten verkostoitumisen edellytyksiä ja tarvetta. Ydinajatuksena oli selvittää, voidaanko verkottumalla oman alan yritysten kanssa parantaa toimintamahdollisuuksia.

Tutkimus on luonteeltaan tapaustutkimus, ja kohdejoukko oli METO -yrittäjät ry:n jäsenyritykset (135 kpl). Metodina oli sähköinen kysely (Webropol). Kyselyyn saatiin 35 vastausta (~ 30% vastaaja-aktiivisuus). Vastauksia tuli melko tasaisesti eri puolilta maata. Kysymykset koskivat muun muassa yrittäjien verkottumishalukkuutta, pelkoja, odotuksia ja toiveita. Vastaajia pyrittiin tyypittelemään erilaisilla taustoittavilla kysymyksillä, kuten vastaajan ikä, yrityksen sijainti, liikevaihto ja henkilöstö. Kyselyn vastaukset luettiin huolellisesti läpi ja vastauksia analysoitiin teoriaohjaavaasti ja kvantitatiivisesti.

Tutkimuksen tuloksena voitiin laatia tyyppivastaajan profiili. Hän on yksityinen elinkeinonharjoittaja, jonka työvoima oli 1−5 henkilöä ja liikevaihtoa alle miljoona euroa vuodessa. Kyselyn perusteella metsäyrittäjä haluaa verkostoitua, mutta ei liittyisi verkkoon suin päin. Verkosta hän odottaa hyötyvänsä taloudellisesti ja ammatillisesti – lisäävän myyntiään, hankkivansa uutta tekniikkaa ja työtapoja. Verkon hän haluaa kokea win-win -tilanteeksi. Pahimpina esteinä verkottumiselle hän pitää yrittäjien ennakkoluuloisuutta ja ikää, kiirettä omassa työssään. Valtiovallan pitäisi hänen mukaansa tukea enemmän verkottumista, mutta toisaalta siihen ei pitäisi käyttää julkista rahaa.

Tutkimustulosten pohjalta laadittiin markkinointiverkon malli metsäyrittäjille.

The need for networking in micro-sized and small-scale forestry companies was studied in this thesis. The basic idea behind everything was to find out how networking can be done – how can networking between the companies of the same field increase business opportunities. This research is a case study by nature and the target group was the member companies of the METO Entrepreneurs Association (in total 135 members). The research method was an electronic survey (Webropol). 35 responses (~ 30% respondent activity) were received. The answers came quite evenly from different corners of the country.

The questions concerned, among other things, the entrepreneurial networking, fears, expectations and hopes. Respondents were also asked background questions such as the respondent age, company location, turnover and number of employees. This was done to classify the respondents around a particular parameter. Due to the small number of respondents, this was not entirely successful. The questionnaire replies were carefully read through and the answers were analyzed theoretically and quantitatively.

As a result of the survey, a profile of a typical forestry entrepreneur could be drawn up. A typical respondent is a private trader with a staff of 1-5 and an annual turnover less than one million euros. In the light of the questionnaire, a forestry entrepreneur wants to network but does not connect to the net without some consideration. He/she expects to benefit from the network economically and professionally - to increase his/her sales, to acquire new technology and working methods. He/she wants to see the network as a win-win situation. As the worst obstacles to networking, he/she considers entrepreneurs' prejudice and age, hurry in their own work and the lack of network leaders. According to him/her, the government should support more networking, but on the other hand, public money should not be used for helping networking.

Based on the results of this research, a model for the market network was developed for forestry entrepreneurs.