Metsäpalveluyritysten verkostoituminen : Toimintaedellytysten parantaminen yhteistyöllä
Ylipiessa, Pekka (2018)
Ylipiessa, Pekka
Lapin ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018110816871
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018110816871
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin mikrokokoisten ja pk-metsäpalveluyritysten verkostoitumisen edellytyksiä ja tarvetta. Ydinajatuksena oli selvittää, voidaanko verkottumalla oman alan yritysten kanssa parantaa toimintamahdollisuuksia.
Tutkimus on luonteeltaan tapaustutkimus, ja kohdejoukko oli METO -yrittäjät ry:n jäsenyritykset (135 kpl). Metodina oli sähköinen kysely (Webropol). Kyselyyn saatiin 35 vastausta (~ 30% vastaaja-aktiivisuus). Vastauksia tuli melko tasaisesti eri puolilta maata. Kysymykset koskivat muun muassa yrittäjien verkottumishalukkuutta, pelkoja, odotuksia ja toiveita. Vastaajia pyrittiin tyypittelemään erilaisilla taustoittavilla kysymyksillä, kuten vastaajan ikä, yrityksen sijainti, liikevaihto ja henkilöstö. Kyselyn vastaukset luettiin huolellisesti läpi ja vastauksia analysoitiin teoriaohjaavaasti ja kvantitatiivisesti.
Tutkimuksen tuloksena voitiin laatia tyyppivastaajan profiili. Hän on yksityinen elinkeinonharjoittaja, jonka työvoima oli 1−5 henkilöä ja liikevaihtoa alle miljoona euroa vuodessa. Kyselyn perusteella metsäyrittäjä haluaa verkostoitua, mutta ei liittyisi verkkoon suin päin. Verkosta hän odottaa hyötyvänsä taloudellisesti ja ammatillisesti – lisäävän myyntiään, hankkivansa uutta tekniikkaa ja työtapoja. Verkon hän haluaa kokea win-win -tilanteeksi. Pahimpina esteinä verkottumiselle hän pitää yrittäjien ennakkoluuloisuutta ja ikää, kiirettä omassa työssään. Valtiovallan pitäisi hänen mukaansa tukea enemmän verkottumista, mutta toisaalta siihen ei pitäisi käyttää julkista rahaa.
Tutkimustulosten pohjalta laadittiin markkinointiverkon malli metsäyrittäjille.
Tutkimus on luonteeltaan tapaustutkimus, ja kohdejoukko oli METO -yrittäjät ry:n jäsenyritykset (135 kpl). Metodina oli sähköinen kysely (Webropol). Kyselyyn saatiin 35 vastausta (~ 30% vastaaja-aktiivisuus). Vastauksia tuli melko tasaisesti eri puolilta maata. Kysymykset koskivat muun muassa yrittäjien verkottumishalukkuutta, pelkoja, odotuksia ja toiveita. Vastaajia pyrittiin tyypittelemään erilaisilla taustoittavilla kysymyksillä, kuten vastaajan ikä, yrityksen sijainti, liikevaihto ja henkilöstö. Kyselyn vastaukset luettiin huolellisesti läpi ja vastauksia analysoitiin teoriaohjaavaasti ja kvantitatiivisesti.
Tutkimuksen tuloksena voitiin laatia tyyppivastaajan profiili. Hän on yksityinen elinkeinonharjoittaja, jonka työvoima oli 1−5 henkilöä ja liikevaihtoa alle miljoona euroa vuodessa. Kyselyn perusteella metsäyrittäjä haluaa verkostoitua, mutta ei liittyisi verkkoon suin päin. Verkosta hän odottaa hyötyvänsä taloudellisesti ja ammatillisesti – lisäävän myyntiään, hankkivansa uutta tekniikkaa ja työtapoja. Verkon hän haluaa kokea win-win -tilanteeksi. Pahimpina esteinä verkottumiselle hän pitää yrittäjien ennakkoluuloisuutta ja ikää, kiirettä omassa työssään. Valtiovallan pitäisi hänen mukaansa tukea enemmän verkottumista, mutta toisaalta siihen ei pitäisi käyttää julkista rahaa.
Tutkimustulosten pohjalta laadittiin markkinointiverkon malli metsäyrittäjille.