Kiertotalouden käytännöt ja mahdollisuudet - Case: Kuopion yliopistollinen sairaala
Bolodin, Salla (2018)
Bolodin, Salla
Savonia-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018110816860
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018110816860
Tiivistelmä
Tässä opinnäytetyössä kuvattiin kiertotaloutta menetelmänä sekä arvioitiin Kuopion ylipistollisen sairaalan toimintaa kiertotalouden näkökulmasta. Työn tarkoituksena oli tuottaa tietoa, jota Kuopion yliopistollinen sairaala sekä muut julkisen ja yksityisen sektorin toimijat voivat hyödyntää omassa toiminnassaan. Työssä pyrittiin saamaan mahdollisimman laaja kuva KYSin toiminnasta haastattelemalla tukipalveluja tuottavia tahoja. Tutkielmassa huomioitiin erityisesti Martelan toimistokalusteiden kierrätystehokkuuden ja Servican lähiruoan mahdollisuuksia Kuopion yliopistollisessa sairaalassa.
Opinnäytetyön menetelmänä käytettiin laadullista tapaustutkimusta. Haastatteluiden ja case-yrityksiä tarkastelemalla pystyttiin selvittämään vastaukset tutkimuskysymyksiin, sekä tekemään johtopäätöksiä niiden perusteella. Vastausta haettiin kolmen tutkimuskysymyksen avulla. Ensimmäinen kysymys oli se, että miten kiertotalous näkyy Kuopion yliopistollisen sairaalan toiminnassa. Toinen kysymys käsitteli tekijöitä, jotka rajoittavat kiertotalouteen siirtymistä ja kolmannella kysymyksellä haluttiin selvittää mitkä asiat on muututtava, jotta kiertotalouden periaatteet täyttyisivät.
Tuloksien perusteella voidaan tehdä johtopäätös, että Kuopion yliopistollisessa sairaalassa on havaittavissa kiertotalouden mukaisia toimintoja, mutta lisäksi useita toimintaa rajoittavia haasteita. Haasteet kiertotalouden toteutumiselle olivat Martelan toimistokalusteiden kohdalla uusien kalusteiden tilaaminen, poistoon päätyvät kalusteet sekä kulutustottumukset. Servican kohdalla ilmeni, että lähiruoan osalta suurimmat haasteet liittyivät hankintaan ja erityisesti toimitusvarmuuteen, logistiikkaan ja suureen volyymiin. Ruokahävikin osalta kiertotaloutta rajoittavia tekijöitä olivat akuuttisairaalan keittiö, yli sata erilaista ruokavaliokoodia ja henkilökunnan osaaminen.
Martelan kohdalla edesauttavat tekijät kiertotalouden toteutumiselle olivat kalustevarasto, kalusteiden korjaaminen ja muokkaaminen, sijainti sairaalan sisällä sekä asiakaspalvelu. Lähiruoan osalta Servicalla on noin 20 lähituottajaa. Systemaattisen etsinnän avulla lukumäärä on noussut viimeisen 1-2 vuoden aikana. Lähiruokaa KYSille tulee esimerkiksi perunaa, leipää, marjoja ja erikoistuotteita. Servican kohdalla hävikkiruoan syntymistä ehkäistään muun muassa henkilökunnan kouluttamisella, keittiön ja sairaalan molemminpuolisella kommunikoinnilla sekä syntyvän hävikin mittaamisella. Tärkeä huomio tuloksista oli se, että hävikki ei synny pelkästään ruoantuotannosta keittiössä, vaan ratkaiseva tekijä on se miten osastoilla toimitaan.
Opinnäytetyön menetelmänä käytettiin laadullista tapaustutkimusta. Haastatteluiden ja case-yrityksiä tarkastelemalla pystyttiin selvittämään vastaukset tutkimuskysymyksiin, sekä tekemään johtopäätöksiä niiden perusteella. Vastausta haettiin kolmen tutkimuskysymyksen avulla. Ensimmäinen kysymys oli se, että miten kiertotalous näkyy Kuopion yliopistollisen sairaalan toiminnassa. Toinen kysymys käsitteli tekijöitä, jotka rajoittavat kiertotalouteen siirtymistä ja kolmannella kysymyksellä haluttiin selvittää mitkä asiat on muututtava, jotta kiertotalouden periaatteet täyttyisivät.
Tuloksien perusteella voidaan tehdä johtopäätös, että Kuopion yliopistollisessa sairaalassa on havaittavissa kiertotalouden mukaisia toimintoja, mutta lisäksi useita toimintaa rajoittavia haasteita. Haasteet kiertotalouden toteutumiselle olivat Martelan toimistokalusteiden kohdalla uusien kalusteiden tilaaminen, poistoon päätyvät kalusteet sekä kulutustottumukset. Servican kohdalla ilmeni, että lähiruoan osalta suurimmat haasteet liittyivät hankintaan ja erityisesti toimitusvarmuuteen, logistiikkaan ja suureen volyymiin. Ruokahävikin osalta kiertotaloutta rajoittavia tekijöitä olivat akuuttisairaalan keittiö, yli sata erilaista ruokavaliokoodia ja henkilökunnan osaaminen.
Martelan kohdalla edesauttavat tekijät kiertotalouden toteutumiselle olivat kalustevarasto, kalusteiden korjaaminen ja muokkaaminen, sijainti sairaalan sisällä sekä asiakaspalvelu. Lähiruoan osalta Servicalla on noin 20 lähituottajaa. Systemaattisen etsinnän avulla lukumäärä on noussut viimeisen 1-2 vuoden aikana. Lähiruokaa KYSille tulee esimerkiksi perunaa, leipää, marjoja ja erikoistuotteita. Servican kohdalla hävikkiruoan syntymistä ehkäistään muun muassa henkilökunnan kouluttamisella, keittiön ja sairaalan molemminpuolisella kommunikoinnilla sekä syntyvän hävikin mittaamisella. Tärkeä huomio tuloksista oli se, että hävikki ei synny pelkästään ruoantuotannosta keittiössä, vaan ratkaiseva tekijä on se miten osastoilla toimitaan.