Strategisen johdon laskentatoimen menetelmien hyödyntäminen ja tulevaisuuden haasteet pohjoissavolaisissa yrityksissä
Lapveteläinen, Teija (2010)
Lapveteläinen, Teija
Savonia-ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010052710775
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2010052710775
Tiivistelmä
Perinteinen johdon laskentatoimi linkittyy yhä enemmän yrityksen strategiaan ja strategiseen johtamiseen. Strateginen johdon laskentatoimi voidaan määritellä useita eri näkökulmia korostaen, mutta tässä opinnäytetyössä sillä tarkoitetaan strategiaa ja johdon päätöksentekoa tukevaa laskentatoimea, jossa korostuvat neljä erilaista näkökulmaa. Ensimmäinen näkökulma on strategisen johdon laskentatoimen liittyminen yrityksen pitkän aikavälin päätöksentekoon ja suuntautuminen pitkälle tulevaisuuteen. Toisena näkökulmana on sen liittyminen taloushallinnon roolimuutokseen, jossa yrityksen strategia, strateginen suunnittelu, johtaminen ja valvonta kuuluvat tiiviisti johdon laskentatoimeen ja sen parissa työskentelevien henkilöiden on tämän vuoksi omattava laajaa liiketoimintaosaamista myös näiltä alueilta. Kolmantena näkökulmana puolestaan on strategisen johdon laskentatoimen suuntautuminen yrityksen sisältä myös yrityksen ulkopuolelle, sisällyttäen järjestelmiinsä kilpailijoihin ja asiakkaisiin liittyviä tutkimuksia ja laskelmia sekä neljäntenä sen ominaisuus tuottaa taloudellisen rahamääräisen tiedon lisäksi myös ei-rahamääräistä tietoa, jolla kuvataan strategian toteutumisen kannalta kriittisimpiä menestystekijöitä.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kuvata strategisen johdon laskentatoimen nykytilaa ja tulevaisuuden kehittämishaasteita pohjoissavolaisissa yrityksissä sekä tarkastella pohjoissavolaisten yritysten strategisten valintojen ja toimintaympäristöön liittyvien tekijöiden vaikutusta strategisen johdon laskentatoimen menetelmien valintaan ja hyödyntämiseen. Tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua, johon osallistui yhteensä kuuden pohjoissavolaisen yrityksen talousjohdon edustaja.
Integroitujen toiminnanohjausjärjestelmien merkitys korostui tutkimukseen osallistuneiden yritysten kustannusten hallinnassa. Suurin osa haastatelluista yrityksistä seuraa kustannuksiaan tuotekohtaisesti, aiheuttamisperiaatteen mukaisesti myyntikatteeseen tai minimivalmistusarvoon asti. Toimintolaskentaa tai elinkaarilaskentaa yritykset eivät hyödyntäneet. Strategisten tavoitteiden ja valintojen sekä toimintaympäristöön liittyvien tekijöiden nähtiin olevan ainakin jollain tasolla laskentatoimen menetelmävalintojen taustalla. Tärkeimpinä taloushallinnon menetelmien tulevaisuuden kehittämishaasteina pidettiin ennustamisen ja raportoinnin kehittämistä sekä taloushallinnon henkilöstön osaamisen kehittämistä.
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli kuvata strategisen johdon laskentatoimen nykytilaa ja tulevaisuuden kehittämishaasteita pohjoissavolaisissa yrityksissä sekä tarkastella pohjoissavolaisten yritysten strategisten valintojen ja toimintaympäristöön liittyvien tekijöiden vaikutusta strategisen johdon laskentatoimen menetelmien valintaan ja hyödyntämiseen. Tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua, johon osallistui yhteensä kuuden pohjoissavolaisen yrityksen talousjohdon edustaja.
Integroitujen toiminnanohjausjärjestelmien merkitys korostui tutkimukseen osallistuneiden yritysten kustannusten hallinnassa. Suurin osa haastatelluista yrityksistä seuraa kustannuksiaan tuotekohtaisesti, aiheuttamisperiaatteen mukaisesti myyntikatteeseen tai minimivalmistusarvoon asti. Toimintolaskentaa tai elinkaarilaskentaa yritykset eivät hyödyntäneet. Strategisten tavoitteiden ja valintojen sekä toimintaympäristöön liittyvien tekijöiden nähtiin olevan ainakin jollain tasolla laskentatoimen menetelmävalintojen taustalla. Tärkeimpinä taloushallinnon menetelmien tulevaisuuden kehittämishaasteina pidettiin ennustamisen ja raportoinnin kehittämistä sekä taloushallinnon henkilöstön osaamisen kehittämistä.