Lämmitysverkoston alipaineistuksen vaikutukset saneeraukseen urakoitsijan näkökulmasta
Myller, Ville (2018)
Myller, Ville
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018110816866
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018110816866
Tiivistelmä
Tämän insinöörityön tavoitteena oli selvittää, miten alipaineistaminen vaikuttaa lämmitysverkoston täyttövaiheeseen patteriverkoston peruskorjaukseen liittyvissä projekteissa. Insinöörityössä esiteltiin alipaineistamiseen liittyvää teoriaosuutta sekä tutkittiin alipaineen toteutumista käytännön tilanteissa. Alipaineistamista tutkittiin niin venturi-ilmiön kuin myös pumppauksen avulla. Insinöörityön lopullisena tarkoituksena oli tuottaa tilaajayritykselle tietoa alipaineistuksen edusta ja mahdollisista haitoista sekä haasteista. Lopputulokseksi toivottiin laitteistoa ja työtapaa, joiden avulla urakoiden kustannustehokkuus ja asiakastyytyväisyys paranisivat.
Työssä tutkittiin lämmitysverkoston käyttäytymistä alipaineisena sekä selvitettiin, miten alipaineisena täytetty verkko käyttäytyy ilmaamisen osalta. Lisäksi selvitettiin, voidaanko alipaineistusta pitää keinona saneeratun verkoston tiiveyden tarkastamiselle. Ilmaustarpeen huomattiin vähenevän merkittävästi alipaineisena täytetyssä verkostossa suhteessa normaalipaineisena täytettyyn verkostoon. Tiiveyden tarkastamisen kannalta taas todettiin, ettei alipaineistamista tulisi käyttää ainoana keinona tiiveyden tarkastamisessa, vaan siihen tulisi lisätä myös painekoe ylipaineella.
Työn etenemisen myötä laitteisto kehittyi siten, että tilaajayritys päätyi ottamaan työtavan osaksi projektien toteuttamista. Työstä saatujen mittausten perusteella laitteiston kehittämistä päädyttiin jatkamaan.
Työssä tutkittiin lämmitysverkoston käyttäytymistä alipaineisena sekä selvitettiin, miten alipaineisena täytetty verkko käyttäytyy ilmaamisen osalta. Lisäksi selvitettiin, voidaanko alipaineistusta pitää keinona saneeratun verkoston tiiveyden tarkastamiselle. Ilmaustarpeen huomattiin vähenevän merkittävästi alipaineisena täytetyssä verkostossa suhteessa normaalipaineisena täytettyyn verkostoon. Tiiveyden tarkastamisen kannalta taas todettiin, ettei alipaineistamista tulisi käyttää ainoana keinona tiiveyden tarkastamisessa, vaan siihen tulisi lisätä myös painekoe ylipaineella.
Työn etenemisen myötä laitteisto kehittyi siten, että tilaajayritys päätyi ottamaan työtavan osaksi projektien toteuttamista. Työstä saatujen mittausten perusteella laitteiston kehittämistä päädyttiin jatkamaan.