Lisäkerrosrakentaminen Matinkylässä
Virtanen, Nina (2018)
Virtanen, Nina
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018111417189
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018111417189
Tiivistelmä
Asuntotarve kaupungeissa kasvaa. Olemassa oleva infra ja alueelliset palvelut tekevät lähiöiden täydennysrakentamisesta kiinnostavan ja kustannustehokkaan keinon asukasmäärän kasvattamiseen.
Yli sata 1970-luvun elementtikerrostaloa kattava Matinkylä on potentiaalinen kohde täydennysrakentamiselle. Matinkylä on kasvanut lähiöstä yhdeksi Espoon suurimmista kaupunkikeskuksista ja paine asukasmäärän kasvattamiseen on suuri. Myös sijainti metroradan varrella tukee lähiöalueen kehittämistä. Tonttimaan rajallinen määrä kuitenkin rajoittaa rakentamista. Jos taloyhtiön pihapiiriin ei mahdu uutta rakennusta eikä lisäsiipeä, on ainoa vaihtoehto laajentaa ylöspäin.
Lisäkerroksia toteutetaan kaupunkien keskusta-alueilla, mutta toteutuuko niitä myös lähiöissä? Tätä selvitettiin Suomen suurimpien kaupunkien rakennusvalvontoihin suunnatulla kyselyllä. Opinnäytetyössä tarkastellaan lisäkerrosrakentamisen mahdollisuuksia Matinkylän täydennysrakentamisessa kyselyssä esiin nousseiden kysymysten, sekä 70-luvun lähiörakentamisen erityispiirteiden pohjalta. Luonnostasoisessa suunnitelmassa esitellään kaksi puurakenteista lisäkerrosta käsittävä lamellitalon korotusratkaisu. Työssä tutkitaan myös mitkä Matinkylän lamellitaloista sopivat sijaintinsa puolesta lisäkerrosrakentamiseen, ilman että korotus varjostaa omaa tai naapurin pihaa. Lisäkerrossuunnitelmassa ei oteta kantaa rakenteiden tai maaperän kestävyyteen eikä talotekniikan tarkempaan toteuttamiseen.
Lähiöiden lisäkerrosrakentaminen täydennysrakentamisen keinona on toimiva ratkaisu, joka kuitenkin vaatii tarkempaa kaupunkikuvallista tarkastelua ja selkeitä sääntöjä alueellisessa korottamisessa. Lisäkerrokset ja etenkin rungon ulkopuolisen hissin tai portaikon aiheuttamat muutokset rakennuksen massassa vaikuttavat väistämättä alueen yhtenäisiin linjoihin ja sitä kautta kaupunkikuvaan. Vaikka kaksi lisäkerrosta on kustannustehokkaampi ratkaisu kuin yksi lisäkerros, on yhden lisäkerroksen vaikutus kaupunkikuvaan maltillisempi. Kustannustehokkuutta voidaan toisaalta hakea sarjatyönä rakennettujen lähiökerrostalojen korjaamisella ja korottamisella ryhmärakentamisen keinoin.
Yli sata 1970-luvun elementtikerrostaloa kattava Matinkylä on potentiaalinen kohde täydennysrakentamiselle. Matinkylä on kasvanut lähiöstä yhdeksi Espoon suurimmista kaupunkikeskuksista ja paine asukasmäärän kasvattamiseen on suuri. Myös sijainti metroradan varrella tukee lähiöalueen kehittämistä. Tonttimaan rajallinen määrä kuitenkin rajoittaa rakentamista. Jos taloyhtiön pihapiiriin ei mahdu uutta rakennusta eikä lisäsiipeä, on ainoa vaihtoehto laajentaa ylöspäin.
Lisäkerroksia toteutetaan kaupunkien keskusta-alueilla, mutta toteutuuko niitä myös lähiöissä? Tätä selvitettiin Suomen suurimpien kaupunkien rakennusvalvontoihin suunnatulla kyselyllä. Opinnäytetyössä tarkastellaan lisäkerrosrakentamisen mahdollisuuksia Matinkylän täydennysrakentamisessa kyselyssä esiin nousseiden kysymysten, sekä 70-luvun lähiörakentamisen erityispiirteiden pohjalta. Luonnostasoisessa suunnitelmassa esitellään kaksi puurakenteista lisäkerrosta käsittävä lamellitalon korotusratkaisu. Työssä tutkitaan myös mitkä Matinkylän lamellitaloista sopivat sijaintinsa puolesta lisäkerrosrakentamiseen, ilman että korotus varjostaa omaa tai naapurin pihaa. Lisäkerrossuunnitelmassa ei oteta kantaa rakenteiden tai maaperän kestävyyteen eikä talotekniikan tarkempaan toteuttamiseen.
Lähiöiden lisäkerrosrakentaminen täydennysrakentamisen keinona on toimiva ratkaisu, joka kuitenkin vaatii tarkempaa kaupunkikuvallista tarkastelua ja selkeitä sääntöjä alueellisessa korottamisessa. Lisäkerrokset ja etenkin rungon ulkopuolisen hissin tai portaikon aiheuttamat muutokset rakennuksen massassa vaikuttavat väistämättä alueen yhtenäisiin linjoihin ja sitä kautta kaupunkikuvaan. Vaikka kaksi lisäkerrosta on kustannustehokkaampi ratkaisu kuin yksi lisäkerros, on yhden lisäkerroksen vaikutus kaupunkikuvaan maltillisempi. Kustannustehokkuutta voidaan toisaalta hakea sarjatyönä rakennettujen lähiökerrostalojen korjaamisella ja korottamisella ryhmärakentamisen keinoin.