Nuorten neuropsykiatrinen aloitusryhmäkäytäntö Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirissä
Lönn, Emmi (2018)
Lönn, Emmi
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018111517215
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018111517215
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksellisessa kehittämistyössä tarkoituksena oli kehittää nuorisopsykiatrisen aloitusryhmän kokonaisuutta. Tavoitteena oli edistää nuoren ohjautumista nuorisopsykiatrian- ja mielenterveyspalveluihin siten, että palvelut vastaavat nuoren tarpeita. Tuotoksena on paranneltu aloitusryhmäkäytäntö.
Kehittämistyö toteutettiin eksoten eli Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin alaisessa lasten- ja nuorten mielenterveys ja päihdepalvelujen nuorisopsykiatrian kuntouttavassa päiväyksikössä.
Kehittämistyössä hyödynnettiin toimintatutkimuksen periaatteita, koska tarkoituksena oli jo olemassa olevan ryhmäkokonaisuuden uudistaminen. Haastatteluilla kerättiin nuorten näkemyksiä ja kokemuksia omasta toimintakyvystään sekä aloitusryhmästä. Haastattelut analysoitiin sisällönanalyysin avulla.
Kolmessa kehittämiskokouksessa kehitettiin jo olemassa olevia käytäntöjä koskien yksikköön ohjautumista sekä aloitusryhmäkokonaisuutta, kuntouttavassa päiväyksikössä työskentelevien ammattilaisten kanssa.
Kehittämistyössä hankittiin aineistoa koskien päiväyksikköön ohjautumista, tutustumiskäyntiä ja sen tuotoksena muotoutui päiväyksikön aloitusryhmä kokonaisuus eli alkuhaastattelu, kolme toiminnallista ryhmäkertaa sekä palautekeskustelu. Tässä kokonai-suudessa nuori ja perhe ovat entistä vahvemmin asiantuntijoina. Aloitusryhmän ohjaajat pyrkivät mahdollistamaan nuorelle positiivinen ryhmäkokemus ikätovereiden kanssa, löytämään nuorten vahvuuksia, selviytymiskeinoja
Kehittämistyö toteutettiin eksoten eli Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin alaisessa lasten- ja nuorten mielenterveys ja päihdepalvelujen nuorisopsykiatrian kuntouttavassa päiväyksikössä.
Kehittämistyössä hyödynnettiin toimintatutkimuksen periaatteita, koska tarkoituksena oli jo olemassa olevan ryhmäkokonaisuuden uudistaminen. Haastatteluilla kerättiin nuorten näkemyksiä ja kokemuksia omasta toimintakyvystään sekä aloitusryhmästä. Haastattelut analysoitiin sisällönanalyysin avulla.
Kolmessa kehittämiskokouksessa kehitettiin jo olemassa olevia käytäntöjä koskien yksikköön ohjautumista sekä aloitusryhmäkokonaisuutta, kuntouttavassa päiväyksikössä työskentelevien ammattilaisten kanssa.
Kehittämistyössä hankittiin aineistoa koskien päiväyksikköön ohjautumista, tutustumiskäyntiä ja sen tuotoksena muotoutui päiväyksikön aloitusryhmä kokonaisuus eli alkuhaastattelu, kolme toiminnallista ryhmäkertaa sekä palautekeskustelu. Tässä kokonai-suudessa nuori ja perhe ovat entistä vahvemmin asiantuntijoina. Aloitusryhmän ohjaajat pyrkivät mahdollistamaan nuorelle positiivinen ryhmäkokemus ikätovereiden kanssa, löytämään nuorten vahvuuksia, selviytymiskeinoja