Henkilöstön Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden osaamisen kehittäminen Mind Map – menetelmällä : Kehittämistutkimus ammatti-identiteetin voimaantumisprosessista
Alenius, Tiina (2018)
Alenius, Tiina
Savonia-ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018111917512
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018111917512
Tiivistelmä
Kehittämistutkimuksen tarkoituksena on arvioida varhaiskasvatushenkilöstön ammatti-identiteetin osaamisen kehittämisen prosessia, lisätä menetelmätyöskentelyn vaikutuksen voimaannuttavaa ymmärrystä ja vaikuttaa varhaiskasvatuksen toimintakulttuuriin. Tutkimustehtävänä oli selvittää, millainen kokemus Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden Mind Map – menetelmätyöskentely ja siitä kehittynyt tuotos on ollut tutkittavan päiväkodin henkilöstölle ja miten henkilöstö kehittäisi valittua menetelmätyöskentelyä. Viitekehyksessä perehdymme ammatti-identiteettiin, voimaantumisen teoriaan, oppivaan yhteisöön, Mind Map – menetelmään, työhyvinvointiin ja jaettuun johtamiseen. Kehittämistutkimus on jatkoa Tampereen yliopiston järjestämälle Vasu käytäntöön varhaiskasvatuksen jaetulla johtajuudella 2016–2017 täydennyskoulutukselle. Tutkimuksen tavoitteena on lisätä johtoryhmän sekä henkilöstön välistä tietoa menetelmätyöskentelyn vaikuttavuudesta ja lisätä henkilöstön vaikutusmahdollisuuksia prosessin aikana. Henkilöstön kokemuksia menetelmän vaikuttavuudesta voidaan hyödyntää kehittämisprosessin aikana ja varhaiskasvatuksen kehittämistyössä.
Tutkimus on kehittämistutkimus, jonka taustalla on etnografinen tieteenfilosofia. Aineisto on kerätty kahdella strukturoidulla teemakyselyllä, jossa on sekä määrällisiä että laadullisia kysymyksiä, osallistuvalla havainnoinnilla ja tutkimusprosessin muistiinpanoista. Kehittämistutkimuksen aikana pyritään useaan interventioon osaamisen kehittämisen prosessin aikana. Tutkimuksessa pyritään esittämään teoriaohjaava ja aineistolähtöinen sisällönanalyysien päättelyt mahdollisimman selvästi. Tukijan ajatteluprosessissa ja päättely logiikassa vaihtelevat aineistolähtöisyys ja valmiit teoreettiset sekä käsitteelliset mallit. Ajatteluprosessi on abduktiivista päättelyä. Tutkimukseen osallistui tutkittavan päiväkodin varhaiskasvatuksen henkilöstö. Aineisto on analysoitu teoriaohjaavasti ja aineistolähtöisesti.
Tutkimuksessa ilmeni, että tutkittavan päiväkodin henkilökunta oli tyytyväinen Mind Map – menetelmä työskentelyyn. Sen tuotokseksi on sovittu keskustelu, joka on voimaannuttanut useaa työntekijää. Voimaannuttavaa keskustelua oli edistänyt henkilöstön erittäin hyvä ilmapiiri. Henkilöstö koki ammatti-identiteettinsä kehittyneen työyhteisön yhteisissä keskusteluissa ja se sai merkittävän aseman kehittämistutkimuksessa. He kokivat keskustelujen olevan jatkuvaa sekä kriittistä. Henkilöstö oli erittäin sitoutuneita kehittämistyöhön ja halusivat olla osaltaan vaikuttamassa yhteiseen kasvuun ja oppimiseen. Kehittämishaasteena oli keskustelujen laaja-alainen ja kokonaisvaltainen mahdollistaminen sovitussa ajassa, joten tutkittavassa päiväkodissa ja sen oppivassa yhteisössä on vielä kehitettävää. Jatkokehittämisidea on varhaiskasvatuksen toiminta-aluekulttuurin toimintatutkimuksesta, jossa tutkittaisiin toiminta-alue- ja keskustelukulttuuria ammatti-identiteetin mahdollistajana vai estäjänä.
Tutkimus on kehittämistutkimus, jonka taustalla on etnografinen tieteenfilosofia. Aineisto on kerätty kahdella strukturoidulla teemakyselyllä, jossa on sekä määrällisiä että laadullisia kysymyksiä, osallistuvalla havainnoinnilla ja tutkimusprosessin muistiinpanoista. Kehittämistutkimuksen aikana pyritään useaan interventioon osaamisen kehittämisen prosessin aikana. Tutkimuksessa pyritään esittämään teoriaohjaava ja aineistolähtöinen sisällönanalyysien päättelyt mahdollisimman selvästi. Tukijan ajatteluprosessissa ja päättely logiikassa vaihtelevat aineistolähtöisyys ja valmiit teoreettiset sekä käsitteelliset mallit. Ajatteluprosessi on abduktiivista päättelyä. Tutkimukseen osallistui tutkittavan päiväkodin varhaiskasvatuksen henkilöstö. Aineisto on analysoitu teoriaohjaavasti ja aineistolähtöisesti.
Tutkimuksessa ilmeni, että tutkittavan päiväkodin henkilökunta oli tyytyväinen Mind Map – menetelmä työskentelyyn. Sen tuotokseksi on sovittu keskustelu, joka on voimaannuttanut useaa työntekijää. Voimaannuttavaa keskustelua oli edistänyt henkilöstön erittäin hyvä ilmapiiri. Henkilöstö koki ammatti-identiteettinsä kehittyneen työyhteisön yhteisissä keskusteluissa ja se sai merkittävän aseman kehittämistutkimuksessa. He kokivat keskustelujen olevan jatkuvaa sekä kriittistä. Henkilöstö oli erittäin sitoutuneita kehittämistyöhön ja halusivat olla osaltaan vaikuttamassa yhteiseen kasvuun ja oppimiseen. Kehittämishaasteena oli keskustelujen laaja-alainen ja kokonaisvaltainen mahdollistaminen sovitussa ajassa, joten tutkittavassa päiväkodissa ja sen oppivassa yhteisössä on vielä kehitettävää. Jatkokehittämisidea on varhaiskasvatuksen toiminta-aluekulttuurin toimintatutkimuksesta, jossa tutkittaisiin toiminta-alue- ja keskustelukulttuuria ammatti-identiteetin mahdollistajana vai estäjänä.