Lapsen surun kohtaaminen päiväkodissa

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli lisätä varhaiskasvattajien tietoutta lapsen surusta ja sen eri ilmenemismuodoista. Tarkoituksena oli selvittää, miten suru näkyy lapsessa sekä millä tavalla sureva lapsi käsittelee menetystään. Lisäksi haluttiin selvittää, millaiset valmiudet varhaiskasvattajilla on tukea surevaa lasta ja perhettä, sekä kuinka päiväkodin ja kodin yhteistyö toimii tällaisessa tilanteessa. Tutkijat kokivat aiheen tärkeäksi, sillä lapsen suru voi jäädä usein vähälle huomiolle aikuisten vähäisen tiedon vuoksi. Tämä opinnäytetyö toimii ennen kaikkea kattavana tietopakettina varhaiskasvattajille. Opinnäytetyön teoriaosuudessa käsitellään lapsen surua, ja se sisältää myös tietoa päiväkoti-ikäisen lapsen kuolemanymmärryksestä ja lapsen surureaktioista. Osuudessa käsitellään myös sitä, miten sureva lapsi kohdataan ja millaiset valmiudet varhaiskasvattajilla on tukea lasta. Teoriaosuuden loppupuolella käsitellään surusta selviytymistä, traumatyötä, surutyötä, vertaistukea ja sururyhmiä sekä ammattiapua. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena. Aineisto kerättiin teemahaastatteluilla, jotka toteutettiin eräässä vaasalaisessa päiväkodissa. Tämän opinnäytetyön tulokset osoittavat, että suru näkyy lapsessa monella eri tapaa, esimerkiksi vihaisuutena, pelkona, itsehillinnän puutteena, neutraalina suhtautumisena sekä jäljelle jääneestä läheisestä huolehtimisena. Tulokset kertovat, että lapsen suru näkyy leikissä ja lapsi käsittelee kuolemaa leikin avulla. Tuloksista käy ilmi, että varhaiskasvattajat kokivat yhteistyön perheen kanssa tärkeäksi ja toivovat avointa sekä lämmintä vuorovaikutusta lapsen omaisten kanssa. Varhaiskasvattajat kokivat pääosin, että heillä on hyvät kyvyt auttaa lasta surutyössä. Vastaajat kokivat silti, että kyseisiä tilanteita ei ole ikinä helppo kohdata. Surevan lapsen tukemisessa hyviksi ominaisuuksiksi koettiin empaattisuus, sosiaaliset taidot, tilannetaju sekä aikaisempi kokemus. Surevaa lasta tuetaan lukemalla aiheeseen liittyviä satukirjoja, keskustelemalla, sylissä pitämällä ja halauksilla, leikin avulla sekä olemalla yhteistyössä muiden tahojen kanssa.

The purpose of this bachelor´s thesis is to increase knowledge of grief and its different manifestations in children. The knowledge is intended to be a comprehensive tool for professionals working in the field of early childhood education. In the paper we examine how a child encounters personal loss and what coping mechanisms are present during the process. In addition different early childhood education methods of supporting the child and the family members and how co-operation with the daycare staff functions are explored. We believe the topic to be of great importance since a child´s grief is often overlooked due to lack of knowledge in adults. The theoretical part of the bachelor´s thesis deals with a child´s grief, how a child understands the concept of death and a child´s reactions of grief. It also contains methods for encountering a grieving child. Also various other topics are dealt with such as overcoming grief, working through trauma, mourning, peer support and dedicated support groups and professional help. The study was qualitative. The data was collected through themeoriented interviews that took place in a specific daycare in the city of Vaasa. The results show that grief can manifest itself as various patterns in a child. Such patterns include anger, fear, lack of selfcontrol, acting indifferent and assuming responsibility for remaining relatives. These patterns are evident in how a child incorporates and handles death as a part of a play. The interviewed daycare staff members experienced working together with the family and creating a warm, open environment as an important goal. They felt that while they possess necessary skills to assist a child in encountering grief such situations were never easy. Beneficial skills for the task were felt be empathy, social skills, discretion and previous experience. In practice a child would be supported by reading related stories, discussion, embracing the child and playing. Cooperation with other related people and partners is of equal importance.