Kuntouttavan työtoiminnan kehittäminen henkilökunnan näkökulmasta

Abstract

Kuntouttavaa työtoimintaa on tutkittu laajasti palvelunkäyttäjien näkökulmasta, mutta kuntouttavassa työtoiminnassa olevien työntekijöiden näkemykset ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Anneli Janssonin tekemästä sosiaalityön pro gradu tutkielmasta ilmenee, että työntekijöiden toimintatavoilla ja vallankäytöllä on merkitystä asiakkaan ko-kemalle osallisuuden ja valinnanvapauden tunteelle. Työntekijät saattavat myös muodostaa käsityksensä asiakkaasta yhteiskunnallisten yleistysten kautta. Elsa Keskitalon väitöskirjasta käy ilmi, että henkilöstön asenteilla ja käyttäytymisellä on vaikutusta siihen, miten palvelua tuotetaan ja toteutetaan.

Tämän laadullisen tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisia näkemyksiä ja kokemuksia henkilöstöllä on kun-touttavasta työtoiminnasta Hankasalmen kunnassa. Tavoitteena on tuottaa tietoa kuntouttavaan työtoimintaan vaikuttavista tekijöistä.

Tutkimuksen aineisto muodostui Hankasalmella kuntouttavan työtoiminnan parissa työskentelevien henkilöiden (n=7) teemahaastatteluista. Haastattelut suoritettiin yksilöhaastatteluina ja haastatteluaineisto käsiteltiin induktiivi-sen sisällönanalyysin avulla.

Tutkimuksen tuloksina voidaan todeta, että kuntouttavaa työtoimintaa mahdollistavat työntekijästä, työyhteisöstä ja organisaatiosta, työympäristöstä, lähijohtajuudesta ja asiakkaasta riippuvat tekijät. Kuntouttavaa työtoimintaa mah-dollistavia tekijöitä ovat muun muassa työntekijän vahva ammatillinen osaaminen, empatiakyky, verkostoyhteistyö, tilat ja niiden toimivuus sekä osallistava lähiesimies. Kuntouttavaa työtoimintaa haittaavat niin ikään työntekijästä, asiakkaasta ja organisaatiosta riippuvat tekijät, mutta lisäksi palveluun vaikuttaa kuntakohtaiset ja valtakunnalliset muutokset. Näitä ovat työntekijöiden tiedonpuute, asiakkaiden elämänhallinnan haasteet ja pitkä työttömyyshistoria, julkisen liikenteen vähäisyys ja pitkät välimatkat sekä työpaikkojen vähäisyys. Työntekijät toivovat palveluprosessien kuvauksia ja työnkuvien selkiyttämistä, työnohjausta ja mahdollisuutta am-matilliseen vertaistukeen. Toiveena on työpaikkojen monipuolistaminen sekä laajempi yritys- ja yhdistys-yhteistyö.

Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää Hankasalmen kunnassa, mutta myös muissa pienissä kunnissa, joissa esiintyy samansuuntaisia haasteita.

The Act on Rehabilitative Work Excperience has been extensively studied from the perspective of the service users, but the views of the workers have drawn less attention. Anneli Jansson´s thesis on social work shows that it is important how employees work and use their power. It is important for the custumer´s sence of participation and freedom of choice. Employees may also form their perception of the customer through social generalizations. Elsa Keskitalo made a dissertation the results of which show that attitudes and behavior of the staff have an impact on how the service is produced.

The purpose of this thesis was to find out what kind of views and experiences the staff has of rehabilitative work in the municipality of Hankasalmi. The aim of the thesis was to provide information on factors affecting rehabilitative work.

The study material consisted of theme interviews with workers (n=7) working in the field of rehabilitation. The interviews were carried out as individual interviews and the interview material was processed through inductive content analysis. Based on the study results, it can be stated that rehabilitative work activities are enabled by a worker, work community and organization, work environment, leadership and client related factors. Factors enabling reha-bilitative work include, among other things, the strong professional competence of the employee, empowerment, network co-operation, facilities and their functionality, and an immediate superior with inclusive approach.

The act on rehabilitative work experience is also hampered by employee, customer and organization related factors. In addition, the service is affected by local and national changes. These factors include employees´ lack of infor-mation, customers´ problems with their life management or long-term unemployment, low public transport, long distances and few openings. The employees wish descriptions of service processes and clarifications of job descriptions, job control and a possibility for professional peer support. There is a desire for diversification of jobs and wider cooperation between companies and associations.

The study results can be utilized in the municipality of Hankasalmi, but also in other small municipalities that face similar challenges.