Ohjaajien työhyvinvointi Mörssärinaukion ryhmäkodissa

Abstract

Työhyvinvointi on osa yrityksen menestystä. Hyvinvoivat työntekijät edistävät työpaikan kilpailukykyä, taloudellista tulosta sekä mainetta. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää kuinka ryhmäkodin ohjaajat kokevat työyhteisön hyvinvoinnin tällä hetkellä. Keräsimme työhyvinvointiin liittyvää tietoa ryhmäkodin johtavalle ohjaajalle ja työntekijöille. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tiedon kerääminen, sen lisääminen ja välittäminen sekä vanhan tiedon muistiin palauttaminen. Opinnäytetyön yhteistyökumppanina toimi Mörssärinaukion ryhmäkoti, jossa työskentelee viisitoista työntekijää. Ryhmäkoti palvelee kehitysvammaisia autisminkirjon henkilöitä.

Tämä opinnäytetyö toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena. Tarkoituksena oli tulkita ohjaajien kokemuksia työyhteisön hyvinvoinnista. Teoreettisessa viitekehyksessä keskityttiin Päivi Rauramon Työhyvinvoinnin portaat -malliin, joka perustuu Maslowin tarvehierarkiaan. Aineisto kerättiin yksilöhaastatteluilla. Haastatteluun osallistui viidestätoista työntekijästä seitsemän eli vastausprosentti oli 46,67 prosenttia. Kysymyksiä oli yhteensä 17 kappaletta. Aineiston analysointi suoritettiin teorialähtöisellä sisällönanalyysillä.

Tutkimustulosten perusteella Mörssärinaukion ryhmäkodin työntekijät viihtyvät työssään ja kokevat työyhteisön olevan yhteistyökykyinen ja joustava. Esimies koetaan tärkeänä, kannustavana ja vastuuta antavana henkilönä. Tulosten mukaan ryhmäkodissa pyritään itseohjautuvaan malliin, joka nykyisin on Helsingin kaupungin johtamisen strategia. Ryhmäkodissa on avoin ja keskusteleva työyhteisö. Työntekijät voivat vaikuttaa omaan työhönsä, he kokevat tekevänsä ihmisarvoista työtä ja ovat sisäisesti motivoituneita.

Rauramon työhyvinvoinnin portaissa kuvattu hyvinvointi perustuu ajatukseen, että riittävää työhyvinvointia ei voida saavuttaa, mikäli kaikki sen osatekijät eivät toteudu riittävällä tasolla. Mörssärinaukion ryhmäkodin ohjaajien työhyvinvointi saavuttaa jokaisesta portaasta osa-alueita riittävästi. Tulosten perusteella ryhmäkodin työhyvinvointi on hyvällä tasolla. Jokainen ihminen kokee oman hyvinvointinsa yksilöllisesti, joten myös erimielisyyksiä välittyy tuloksista. Tutkimuksen luotettavuudesta voidaan todeta, että työntekijöiden osallistujamäärä ei ollut täydellinen, joten tulosta ei voida suoraan verrata koko työyhteisöön. Työhyvinvoinnin mittaaminen on kannattavaa yrityksen tuottavuuden vuoksi. Arviointia voidaan tehdä esimerkiksi puolen vuoden välein, jolloin työhyvinvointia voidaan seurata ja edistää sopivilla ratkaisuilla.

Well-being of Employees is an important part of the company's success and a well-being employee improves the competitiveness, financial performance and reputation of the workplace. The objective of this thesis was to research employees' current well-being at work from their point of view and bring this information to the group home manager. The purpose of the thesis was to collect, add and transmit information. The co-operation partner of the thesis was a group home for people with intellectual disabilities of autism, which employs fifteen employees with different professional titles.

This thesis theoretical framework focused on Päivi Rauramo's steps of well-being at work model based on Maslow's hierarchy of needs. The research material of the thesis was acquired through individual interviews, seven employees of a total of fifteen employees participated in the interviews. The analysis of the material was conducted with theory-based content analysis. The thesis is a qualitative study aimed at highlighting employees' perceptions of their own well-being at work.

Based on the results of the research, the employees of the group home enjoy their work and feel that the work community is cooperative and flexible. Based on the work, it can be said that the group home is strongly moving towards self-determination skills and manager work is considered encouraging. The group home is an open and discussing work community. Workers are able to influence their own work and feel they are doing work that is important. In addition, they were internally motivated.

Based on the thesis, the target company's well-being at work is at a good level. Everyone feels their own well-being individually, so disagreements are also conveyed from the results. In terms of work reliability, the number of participants was not complete so that the work outcome would be from the point of view of the entire work community. Measuring well-being at work is profitable due to the company's productivity. This evaluation may be done, for example every half a year, whereby the well-being can be monitored and to promote appropriate solutions.