Ikääntyneiden pitkäaikainen perhehoito Kanta-Hämeessä : Ehdotus palvelukuvauksesta ja kohderyhmistä

Abstract

Ikääntyneiden pitkäaikainen perhehoito on vielä melko tuntematon palvelu. Valtakunnalliset tavoitteet ja linjaukset kannustavat kuntia kehittämään perhehoitoa. Kanta-Hämeen maakunnassa ikääntyneiden perhehoidon koordinoinnista vastaa kuntien yhteinen Perhehoitoyksikkö Kanerva. Pitkäaikainen perhehoito on ottanut maakunnassa vasta ensimmäisiä askeleitaan. Tutkimuksellisen kehittämistyön tavoitteena oli laatia ehdotus pitkäaikaisen perhehoidon palvelukuvauksesta ja kohderyhmistä Kanta-Hämeen kunnille.

Tutkimuksellinen kehittämistyö toteutettiin laadullisen toimintatutkimuksen periaattein, ja siinä oli piirteitä myös tapaustutkimuksesta. Kehittämistyön menetelmänä käytettiin Bikva-mallia. Aineisto on kerätty kolmella ryhmämuotoisella teemahaastattelulla ja sähköisellä kyselyllä. Kahteen ryhmähaastatteluun osallistui ikääntyneiltä, jotka edustivat perhehoidon potentiaalisia asiakkaita, ja yhteen haastatteluun kuntien työntekijöitä sekä perhehoitajia. Sähköinen kysely kohdistettiin kuntien vanhustyön johdolle. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla vaiheittain.

Ikääntyneet toivoivat voivansa jatkaa tavallista arkea perhehoidossa. Palvelun nähtiin tarjoavan yksilöllistä hoivaa ja psyykkistä tukea. Perhehoitokodin tulisi olla turvallinen ja sijaita virikkeellisessä ympäristössä. Ihmissuhde- ja vuorovaikutustaidot sekä halu hoivata nähtiin perhehoitajan työssä tärkeäksi. Perhehoidon onnistumisen näkökulmasta tärkeäksi koettiin yhteisön toimivuus, perhehoitajan tukeminen, oikea-aikaiset sijoitukset ja toimiva yhteistyö. Vanhustyön johto odotti perhehoidolta ennen kaikkea jatkuvuutta ja pysyvyyttä. Perhehoidon nähtiin soveltuvan hyvin toimintakykyisille ikääntyneille, jotka kärsivät turvattomuudesta ja yksinäisyydestä. Myös sopimattomassa elinympäristössä asuvat, paljon palveluita käyttävät ja rauhallisesti käyttäytyvät muistisairaat voisivat hyötyä perhehoidosta.

Kehittämistyön tulosten pohjalta laadittiin Kanta-Hämeen kunnille ehdotus pitkäaikaisen perhehoidon palvelukuvauksesta ja kohderyhmistä. Ehdotuksessa korostui ajatus aktiivisuudesta ja osallisuudesta. Niiden toteutumista perhehoidon arjessa tulisi selvittää tulevaisuudessa lisää. Aktiivisuuteen ja osallisuuteen liittyen myös oikea-aikaisten sijoitusten vaikutus perhehoidon sijoitusten kestoon tulisi ottaa tutkimuksen kohteeksi.

Long-term foster care for the elderly is still a relatively unknown service. National targets and guidelines encourage municipalities to develop foster care. In the county of Kanta-Häme the co-ordination of elderly foster care is coordinated by the municipalities joint unit Kanerva Foster Care. Long-term foster care has only taken began in the county. A research based development study was to draft a proposal for a service description of long-term foster care and its target groups for the municipalities of Kanta-Häme.

Research-based development work was carried out in accordance with the principles of qualitative research and it also had characteristics of case study. The Bikva model was used as a method for the development work. The material has been collected through three focus group interviews and an electronic questionnaire. Two group interviews were attended by the elderly who represented the potential clients of foster care, and one interview with municipalities´ workers and foster carers. An electronic questionnaire was addressed to the management of the local elderly work. The material was analyzed step by step by using theory-divide content analysis.

The elderly hoped they could continue their mundane everyday life in foster care. The service was seen to offer individual care and psychological support. Foster care should be safe and located in a thriving environment. Relationship and interaction skills as well as the desire to nurse were seen important in the work of foster carer. The success of foster care was seen to be depending on functioning community, support for foster carer, timely placements and effective co-operation. The management especially expected foster care to offer continuity and perseverance. Foster care was seen to be suitable for well-functioning elderly people who suffer from insecurity and loneliness. Also respondents who live in an improper environment, who use a lot of services and who are calmly behaving, can benefit from foster care.

The proposal for the service description of long-term foster care and its target groups for the municipalities of Kanta-Häme was composed based on the results of the development work. The proposal emphasized the idea of active participation and involvement. In the future it should be further researched how active participation and involvement actualize in the everyday life of foster care. The timely placements impact on the duration of placement in foster care should also be researched in terms of activity and involvement.