Tapa- ja pukeutumiskulttuuri osana suomalaista liiketoimintaa Kiinassa : Tapa- ja pukeutumistietoutta Tarw-Trading Oy:lle

Abstract

Opinnäytetyöni on kehittämistyö, jonka tavoitteena on mahdollistaa henkilöstön kulttuuriosaamisen karttuminen, jotta yritys menestyisi hyvin Kiinan liiketoimintaympäristössä. Tutkimuskysymyksenä oli ”Mitä tapa- ja pukeutumiskulttuurin osaamista suomalainen yritys tarvitsee Kiinan liiketoimintaympäristössä?”. Toimeksiantajana oli Tarw-Trading Oy, jolla on liiketoimintaa Kiinassa.

Tutkimusotteena oli laadullinen tapaustutkimus. Käytin kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä. Aineistonkeruumenetelmänä olivat puolistrukturoidut teemahaastattelut ja havainnointi.

Kirjallisen lähdeaineiston avulla tarkastelin kulttuuriosaamista ja kulttuurienvälistä viestintää sekä tapoja ja pukeutumista kulttuurisina viestijöinä. Empiriaosuudessa tarkastelin haastatteluin Tarw-Tradingin henkilöstön kokemuksia Kiinasta liiketoimintaympäristönä viestinnän ja tapakulttuurin näkökulmasta sekä henkilöstön bisnespukeutumisen osaamista. Lisäksi haastattelin kolmea Kiinan asiantuntijaa tapa- ja pukeutumiskulttuurista. Kirjalliseen lähdeaineistoon sekä haastattelujen ja havainnoinnin tuloksiin perustuen toteutin yrityksen henkilöstön käyttöön internetsivuston, jossa on tarvittavaa tapa- ja pukeutumistietoutta Kiinan liiketoimintaympäristöön. Asiantuntijat varmistivat internetsivuston sisällön oikeellisuuden ja ajanmukaisuuden.

Henkilöstön kulttuuriosaaminen riippui pitkälti yksittäisen työntekijän omasta kiinnostuksesta. Osaamistarpeet painottuivat Hofsteden kulttuuriulottuvuuksissa valtaetäisyyteen, yksilöllisyyteen ja pitkän aikavälin suuntautumiseen. Tärkeitä kehittämisalueita olivat liikeneuvotteluihin liittyvät tavat, hierarkia, yksilön ja ryhmän suhde toisiinsa ja laajemmin kasvojen merkitys. Osalle henkilöstöä pukeutuminen oli merkityksetön asia, johon ei kiinnitetä huomiota, kun ollaan keskenään työpaikalla, mutta kun ulkopuolisia on paikalla, pukeutumisella on merkitystä. Kukaan henkilöstöstä ei nähnyt itseään yrityksen edustajana, osana yrityksen imagoa. Haastatteluissa tuli ilmi tarve bisnespukeutumisen koodien ja huolitellun pukeutumisen osaamiseen. Haastateltavat pitivät työpaikalla pukeutumista Kiinassa pääosin saman oloisena kuin Suomessa: rentona. Merkkivaatteiden ja statussymbolien käyttö ovat kuitenkin tärkeitä Kiinassa. Asiantuntijahaastattelut vahvistivat näkemystä, että kansainvälisen bisnespukeutumisen säännöt pätevät pääsääntöisesti myös Kiinassa, kun edustetaan yritystä.

My Master’s thesis is a research and development project. The aim is to give the personnel an opportunity to increase its cultural competence in order to make the company successful in doing business in China. The research question was: “What does a Finnish company need to know about manners and the dressing culture in the Chinese business environment?” The client was Tarw-Trading Ltd who has business actions in China.

The research approach was a qualitative case study. I used qualitative research methods. The material collection methods included semi-structured theme interviews and observation.

In the theoretical part, I processed the phenomena of cultural competence and intercultural communication as well as manners and dressing as means of cultural communication. In the empirical part, I surveyed experiences in communication, manners and skills of dress code in the Chinese business environment by interviewing Tarw-Trading’s personnel. I also interviewed three experts about the Chinese manners and the dressing culture. Based on the theory and the results of the interviews and observation, I carried out a website on manners and dressing knowledge, for the personnel’s benefit in the Chinese business environment. Experts confirmed the accuracy and modernity of the content of the website.

The cultural competence of the personnel largely depended on the employee’s own interest. The needs of competence focused on the Hofstede’s cultural dimensions for power distance, individualism and long term orientation. Important areas of development were the manners in business, the hierarchy, the relationship between the individual and the group, and the meaning of faces. To some of the personnel dressing was an insignificant thing that was not paid attention to while working by themselves. But when outsiders are present, dressing has a meaning. No one saw himself/herself as a representative of the company, as part of the corporate image. The interviews revealed the need for skills of business dress code and neat dressing. Work dressing in China was considered quite similar to the Finnish way: casual. However, branded clothing and status symbols are important in China. Expert interviews confirmed that the dress code in the international business is relevant also in China when representing a company.