Arvopaperimarkkinoiden virallissääntely Suomessa : Markkinoiden väärinkäyttö vuosina 2013–2017
Virkkala, Johanna (2018)
Virkkala, Johanna
Vaasan ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112618313
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112618313
Tiivistelmä
Tutkimus käsittelee arvopaperimarkkinoiden virallissääntelyä ja markkinaväärinkäytöksiä Suomessa vuosien 2013–2017 aikana. Arvopaperimarkkinoiden vakiinnuttua vasta viimeisten vuosikymmenten aikana yhdeksi merkittäväksi rahoituksen välittäjäksi, on myös markkinoiden sääntely kokenut nopean kehityksen johdosta muutoksia. Tutkimuksessa tarkastellaan voimassaolevasta sääntelystä johtuvia velvoitteita ja tutkitaan, onko niihin kohdistunut rikkomuksia tai laiminlyöntejä. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, ilmeneekö Suomessa arvopaperimarkkinoiden väärinkäyttöä vuosien 2013–2017 aikana.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu lainsäädännöstä, lakien esitöistä, oikeuskirjallisuudesta sekä oikeustieteellisistä julkaisuista. Teoriaosuus käsittelee markkinaosapuolia koskevia säännöksiä ja velvoitteita sekä niihin kohdistuvista väärinkäytöksistä määrättäviä seuraamuksia. Tutkimus toteutetaan laadullisena tutkimuksena, jossa tutkimusaihetta tutkitaan lainopillisen tutkimusotteen avulla. Tutkimusaineistona käytetään tilastoja Finanssivalvonnan antamista hallinnollisista seuraamuksista ja valvontatapauksista, arvopaperimarkkinarikosnimikkeistä annetuista tuomioista sekä yhtä korkeimman oikeuden ennakkopäätöstä.
Tutkimustuloksista käy ilmi, että hallinnollisia seuraamuksia määrättiin 51 kappaletta. Hallinnollisten seuraamusten määrässä ei ole tutkimuksen tarkastelujaksolla havaittavissa tasaista kasvua, mutta ne ovat kuitenkin yleistyneet aikaisempiin vuosiin verrattuna. Arvopaperimarkkinarikoksista annettiin tuomioita 13 kappaletta, jota voidaan pitää matalana verrattuna muihin talousrikoksiin, mutta Finanssivalvonnan arvopaperimarkkinoiden kaupankäyntiin ja tiedonantovelvollisuuteen liittyviä valvontatapauksia oli jopa 513 kappaletta. Rikosten alhaiseen määrään vaikuttaa osaltaan arvopaperimarkkinalainsäädännön lyhytaikaisuus, jonka myötä myös arvopaperimarkkinarikoksia voidaan pitää suhteellisen tuoreena ilmiönä. Tutkimustulokset osoittavat siten, että Suomessa ilmeni arvopaperimarkkinoiden väärinkäyttöä vuosien 2013–2017 aikana.
Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu lainsäädännöstä, lakien esitöistä, oikeuskirjallisuudesta sekä oikeustieteellisistä julkaisuista. Teoriaosuus käsittelee markkinaosapuolia koskevia säännöksiä ja velvoitteita sekä niihin kohdistuvista väärinkäytöksistä määrättäviä seuraamuksia. Tutkimus toteutetaan laadullisena tutkimuksena, jossa tutkimusaihetta tutkitaan lainopillisen tutkimusotteen avulla. Tutkimusaineistona käytetään tilastoja Finanssivalvonnan antamista hallinnollisista seuraamuksista ja valvontatapauksista, arvopaperimarkkinarikosnimikkeistä annetuista tuomioista sekä yhtä korkeimman oikeuden ennakkopäätöstä.
Tutkimustuloksista käy ilmi, että hallinnollisia seuraamuksia määrättiin 51 kappaletta. Hallinnollisten seuraamusten määrässä ei ole tutkimuksen tarkastelujaksolla havaittavissa tasaista kasvua, mutta ne ovat kuitenkin yleistyneet aikaisempiin vuosiin verrattuna. Arvopaperimarkkinarikoksista annettiin tuomioita 13 kappaletta, jota voidaan pitää matalana verrattuna muihin talousrikoksiin, mutta Finanssivalvonnan arvopaperimarkkinoiden kaupankäyntiin ja tiedonantovelvollisuuteen liittyviä valvontatapauksia oli jopa 513 kappaletta. Rikosten alhaiseen määrään vaikuttaa osaltaan arvopaperimarkkinalainsäädännön lyhytaikaisuus, jonka myötä myös arvopaperimarkkinarikoksia voidaan pitää suhteellisen tuoreena ilmiönä. Tutkimustulokset osoittavat siten, että Suomessa ilmeni arvopaperimarkkinoiden väärinkäyttöä vuosien 2013–2017 aikana.