Smart-analysaattorin validointi maito- ja kaura-pohjaisille tuotteille
Vastamäki, Joonas (2018)
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112017618
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112017618
Tiivistelmä
Opinnäytetyö suoritettiin Valio Oy:n tutkimusanalytiikkaryhmässä, osana Kemian analyysipalvelun toimintaa.
Opinnäytetyön tavoitteena oli validoida vuonna 2014 epäkuntoon menneen Smart-pikaanalysaattorin toiminta maitopohjaisille tuotteille, sekä kehittää ja validoida uusi menetelmä kaurapohjaisille tuotteille. Menetelmien tarkoituksena oli osittain korvata paljon aikaa ja kemikaaleja vievät referenssimenetelmät, jotta kuiva-aine ja rasvamääritykset saataisiin tehtyä nopeammin ja turvallisemmin. Analyysejä varten optimoitiin Smart-pika-analysaattorin menetelmät niin, että niiden antama tulostaso vastasi mahdollisimman hyvin referenssimenetelmillä saatuja tuloksia. Validoinnissa pyrittiin saamaan toimivat menetelmät maitojen, jogurttien, rahkojen, vanukkaiden sekä kaurapohjaisten tuotteiden analysoimiseksi.
Validoinnin pohjana käytettiin alkuperäistä, vuonna 2010 Valiolla tehtyä validointia. Validointi suoritettiin Valion oman validointiohjeen, sekä Eviran Kemiallisten analyysimenetelmien validointiohjeen (1997) mukaan. Eviran ohje määrittelee validoinnissa huomioitavat kohdat sekä kertoo, mitä ja miten pitäisi tehdä validoitavien ominaisuuksien määrittämiseksi.
Kaikki projektissa validoitavaksi halutut menetelmät eivät täyttäneet validoinnille asetettuja vaatimuksia. Validoinnissa voitiin hyväksyä menetelmät maidoille, vanukkaille, kaurapohjaisille tuotteille, sekä alle 1 % rasvaa sisältäville jogurteille. Keskeneräisiksi jäivät menetelmät rahkalle, sekä yli 1 % rasvaa sisältäville jogurteille. Validoinnissa hyväksytyt menetelmät voitiin ottaa käyttöön rutiinianalytiikkaa varten sellaisinaan, ja keskeneräisistä validoinneista saatiin paljon hyvää tietoa menetelmän kehityksen jatkamiseksi. Hyväksyttyjen menetelmien mittausalue kuiva-aineille oli 3 % tai enemmän ja rasvoille 0,05–5 %. Keskeneräisillä menetelmillä voi myös tehdä analytiikkaa, mutta mittaustarkkuus ei ole yhtä hyvä, kuin validoinnissa hyväksytyillä menetelmillä. Hyväksytyillä menetelmillä absoluuttinen mittausepävarmuus 95 % luottamustasolla vaihteli välillä 0,1–0,5 %
Opinnäytetyön tavoitteena oli validoida vuonna 2014 epäkuntoon menneen Smart-pikaanalysaattorin toiminta maitopohjaisille tuotteille, sekä kehittää ja validoida uusi menetelmä kaurapohjaisille tuotteille. Menetelmien tarkoituksena oli osittain korvata paljon aikaa ja kemikaaleja vievät referenssimenetelmät, jotta kuiva-aine ja rasvamääritykset saataisiin tehtyä nopeammin ja turvallisemmin. Analyysejä varten optimoitiin Smart-pika-analysaattorin menetelmät niin, että niiden antama tulostaso vastasi mahdollisimman hyvin referenssimenetelmillä saatuja tuloksia. Validoinnissa pyrittiin saamaan toimivat menetelmät maitojen, jogurttien, rahkojen, vanukkaiden sekä kaurapohjaisten tuotteiden analysoimiseksi.
Validoinnin pohjana käytettiin alkuperäistä, vuonna 2010 Valiolla tehtyä validointia. Validointi suoritettiin Valion oman validointiohjeen, sekä Eviran Kemiallisten analyysimenetelmien validointiohjeen (1997) mukaan. Eviran ohje määrittelee validoinnissa huomioitavat kohdat sekä kertoo, mitä ja miten pitäisi tehdä validoitavien ominaisuuksien määrittämiseksi.
Kaikki projektissa validoitavaksi halutut menetelmät eivät täyttäneet validoinnille asetettuja vaatimuksia. Validoinnissa voitiin hyväksyä menetelmät maidoille, vanukkaille, kaurapohjaisille tuotteille, sekä alle 1 % rasvaa sisältäville jogurteille. Keskeneräisiksi jäivät menetelmät rahkalle, sekä yli 1 % rasvaa sisältäville jogurteille. Validoinnissa hyväksytyt menetelmät voitiin ottaa käyttöön rutiinianalytiikkaa varten sellaisinaan, ja keskeneräisistä validoinneista saatiin paljon hyvää tietoa menetelmän kehityksen jatkamiseksi. Hyväksyttyjen menetelmien mittausalue kuiva-aineille oli 3 % tai enemmän ja rasvoille 0,05–5 %. Keskeneräisillä menetelmillä voi myös tehdä analytiikkaa, mutta mittaustarkkuus ei ole yhtä hyvä, kuin validoinnissa hyväksytyillä menetelmillä. Hyväksytyillä menetelmillä absoluuttinen mittausepävarmuus 95 % luottamustasolla vaihteli välillä 0,1–0,5 %