Raskasmetallipitoisten jätevesien käsittelyvaihtoehtojen vertailu
Tuomala, Etna (2018)
Tuomala, Etna
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112017525
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112017525
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä kartoitettiin mahdollista korvaajaa nykyiselle Gemalto Oy:n pintakäsittelylaitoksen jätevedenpuhdistusprosessille. Tällä hetkellä käytössä on perinteinen kemiallisfysikaalinen menetelmä. Vaihtoehtoisia menetelmiä, joita tässä työssä käytiin läpi, olivat Heavy Regulator -saostus ja haihdutus. Näiden lisäksi siirtymistä nykyisestä jatkuvatoimisesta käsittelytavasta panostoimiseen käsittelyyn arvioitiin.
Kriteerit joiden perusteella menetelmien soveltuvuutta arvioitiin, olivat yrityksen puolelta kustannukset, prosessin helppohoitoisuus ja varmatoimisuus, sekä sen vaatima tila. Lisäksi arvioitiin menetelmien ympäristövaikutuksia ja sitä kuinka eri menetelmät saavuttavat viranomaisen asettamat kriteerit viemäriin laskettavalle jätevedelle.
Nykyinen jätevesienkäsittelymenetelmä perustuu raskasmetallien saostamiseen hydroksideina, minkä jälkeen ne flokkauksessa yhdistetään isommiksi partikkeleiksi. Vesi ja kiintoaines erotetaan lamelliselkeyttimessä, josta vesi kulkeutuu hiekkasuodattimelle ja lopuksi ioninvaihtimen kautta viemäriin. Kiintoaines kuivatetaan vielä kammiosuotopuristimessa, jonka jälkeen se kuljetetaan ongelmajätelaitokselle.
Heavy Regulator -menetelmässä erona nykyiseen on erilainen saostuskemikaali, joka tehostaa hydroksidisaostusta ja poistaa myös komplekseihin sitoutuneet raskasmetallit. Tällöin myös sakkaa syntyy vähemmän, eikä prosessissa ole tarvetta viimeistelykäsittelyille eli hiekkasuodatukselle ja ioninvaihtimelle. Sekä Heavy Regulator menetelmä, että nykyinen menetelmä soveltuivat hyvin myös panoskäsittelyyn.
Haihdutus eroaa kahdesta muusta esitellystä menetelmästä suuresti. Siinä jätevesi kuumennetaan höyryksi, jonka jälkeen vesihöyry ja haihtumattomat komponentit kuten raskasmetallit erotetaan. Työssä selvitettiin erään valmistajan haihduttimen ominaisuuksia ja kustannuksia. Kyseinen laite oli alipainehaihdutin.
Puhdistustehokkuudeltaan kaksi vaihtoehtoista menetelmää olivat parempia kuin nykyinen. Molempien kustannukset olivat kuitenkin suuremmat.
Kriteerit joiden perusteella menetelmien soveltuvuutta arvioitiin, olivat yrityksen puolelta kustannukset, prosessin helppohoitoisuus ja varmatoimisuus, sekä sen vaatima tila. Lisäksi arvioitiin menetelmien ympäristövaikutuksia ja sitä kuinka eri menetelmät saavuttavat viranomaisen asettamat kriteerit viemäriin laskettavalle jätevedelle.
Nykyinen jätevesienkäsittelymenetelmä perustuu raskasmetallien saostamiseen hydroksideina, minkä jälkeen ne flokkauksessa yhdistetään isommiksi partikkeleiksi. Vesi ja kiintoaines erotetaan lamelliselkeyttimessä, josta vesi kulkeutuu hiekkasuodattimelle ja lopuksi ioninvaihtimen kautta viemäriin. Kiintoaines kuivatetaan vielä kammiosuotopuristimessa, jonka jälkeen se kuljetetaan ongelmajätelaitokselle.
Heavy Regulator -menetelmässä erona nykyiseen on erilainen saostuskemikaali, joka tehostaa hydroksidisaostusta ja poistaa myös komplekseihin sitoutuneet raskasmetallit. Tällöin myös sakkaa syntyy vähemmän, eikä prosessissa ole tarvetta viimeistelykäsittelyille eli hiekkasuodatukselle ja ioninvaihtimelle. Sekä Heavy Regulator menetelmä, että nykyinen menetelmä soveltuivat hyvin myös panoskäsittelyyn.
Haihdutus eroaa kahdesta muusta esitellystä menetelmästä suuresti. Siinä jätevesi kuumennetaan höyryksi, jonka jälkeen vesihöyry ja haihtumattomat komponentit kuten raskasmetallit erotetaan. Työssä selvitettiin erään valmistajan haihduttimen ominaisuuksia ja kustannuksia. Kyseinen laite oli alipainehaihdutin.
Puhdistustehokkuudeltaan kaksi vaihtoehtoista menetelmää olivat parempia kuin nykyinen. Molempien kustannukset olivat kuitenkin suuremmat.