UAV-kaluston soveltuvuus, käytännöllisyys ja kustannustehokkuus turveaumojen ja maastomallien mittauksessa
Vainio, Isto (2018)
Vainio, Isto
Metropolia Ammattikorkeakoulu
2018
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112317939
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2018112317939
Tiivistelmä
Tämän insinöörityön tarkoituksena oli selvittää UAV-mittausmenetelmän kustannustehokkuutta ja käytännöllisyyttä suhteessa perinteiseen GPS mittausmenetelmään tai takymetrikartoitukseen. Lopputulokseksi pyrittiin saamaan tutkimus UAV-laitteiston käyttökelpoisuudesta turveaumoja sekä maastomalleja mitatessa.
Koemittauksia tehtiin kolmessa kohteessa. Mittaukset suoritettiin sekä UAV kartoituksena että GPS- tai takymetrikartoituksena. Ilmakuvauksia tehtiin eri korkeuksilta, jotta laitteiston soveltuvuudesta kyseisiin mittauskohteisiin saatiin useampia vertailuaineistoja. Aumojen mittaustuloksien yhteneväisyyttä sekä mittauksiin kulunutta aikaa verrattiin eri mittausmenetelmien välillä. Taajamassa kuvatusta aineistosta luotiin pistepilvi sekä ortokuva, jonka avulla digitoitiin uusi maastomalli 3D-Win-ohjelmalla. Digitoitua aineistoa verrattiin samalla alueella takymetrillä mitattuun aineistoon tasokoordinaatistossa. Korkeuskoordinaattien vertailu suoritettiin vertaamalla takymetrikartoituksien korkeuskoordinaatteja UAV-kartoituksien perusteella muodostettuun pistepilveen. Korkeuserot luokiteltiin ja niiden jakaantuminen maastossa havainnollistettiin ortokuvan avulla. Aineistojen editointiin kuluva aika on olennainen osa kustannustehokkuutta, joten se otettiin huomioon kustannustehokkuusvertailussa.
Aumojen kuutiotilavuudet eri mittausmenetelmien välillä havaittiin olevan lähellä toisiaan riippumatta lentokorkeudesta tai muista lentoasetuksista. Taajamassa takymetrillä kartoitetun maastomallin korkeuskoordinaatit sopivat UAV-aineistosta luodun pistepilven kanssa yhteen niiltä osin kuin ne oli kartoitettu alueilla, jossa kopterin ja kartoituskohteen välillä ei ollut esteitä. Rakennusten, autojen ja puuston läheisyydessä pistepilven pisteiden virhe kasvoi korkeuden osalta.
Koemittauksien perusteella UAV-kartoitus todetaan käyttökelpoiseksi menetelmäksi aumojen mittauksiin tarkkuutensa osalta. Menetelmän kustannustehokkuus riippuu yhdellä mittausalueella olevien aumojen lukumäärästä, koska pistepilvien prosessointi tapahtuu yksi mittausaineisto kerrallaan. Maastomallien kartoituksiin menetelmä tarvitsee tuekseen täydennyskartoituksia jollain muulla mittausmenetelmällä, mutta on kuitenkin tehokas tapa kartoittaa ja editoida uusia maastomalleja.
Koemittauksia tehtiin kolmessa kohteessa. Mittaukset suoritettiin sekä UAV kartoituksena että GPS- tai takymetrikartoituksena. Ilmakuvauksia tehtiin eri korkeuksilta, jotta laitteiston soveltuvuudesta kyseisiin mittauskohteisiin saatiin useampia vertailuaineistoja. Aumojen mittaustuloksien yhteneväisyyttä sekä mittauksiin kulunutta aikaa verrattiin eri mittausmenetelmien välillä. Taajamassa kuvatusta aineistosta luotiin pistepilvi sekä ortokuva, jonka avulla digitoitiin uusi maastomalli 3D-Win-ohjelmalla. Digitoitua aineistoa verrattiin samalla alueella takymetrillä mitattuun aineistoon tasokoordinaatistossa. Korkeuskoordinaattien vertailu suoritettiin vertaamalla takymetrikartoituksien korkeuskoordinaatteja UAV-kartoituksien perusteella muodostettuun pistepilveen. Korkeuserot luokiteltiin ja niiden jakaantuminen maastossa havainnollistettiin ortokuvan avulla. Aineistojen editointiin kuluva aika on olennainen osa kustannustehokkuutta, joten se otettiin huomioon kustannustehokkuusvertailussa.
Aumojen kuutiotilavuudet eri mittausmenetelmien välillä havaittiin olevan lähellä toisiaan riippumatta lentokorkeudesta tai muista lentoasetuksista. Taajamassa takymetrillä kartoitetun maastomallin korkeuskoordinaatit sopivat UAV-aineistosta luodun pistepilven kanssa yhteen niiltä osin kuin ne oli kartoitettu alueilla, jossa kopterin ja kartoituskohteen välillä ei ollut esteitä. Rakennusten, autojen ja puuston läheisyydessä pistepilven pisteiden virhe kasvoi korkeuden osalta.
Koemittauksien perusteella UAV-kartoitus todetaan käyttökelpoiseksi menetelmäksi aumojen mittauksiin tarkkuutensa osalta. Menetelmän kustannustehokkuus riippuu yhdellä mittausalueella olevien aumojen lukumäärästä, koska pistepilvien prosessointi tapahtuu yksi mittausaineisto kerrallaan. Maastomallien kartoituksiin menetelmä tarvitsee tuekseen täydennyskartoituksia jollain muulla mittausmenetelmällä, mutta on kuitenkin tehokas tapa kartoittaa ja editoida uusia maastomalleja.